Katsoin tänään puolitoistatuntisen dokumentin Suomen sisällissodasta oliko se 1917-1918. Löysin sen youtuben suodituksista ja jotenkin tuntui velvollisuudelta katsoa. Muistaakseni koulussa piti katsoa sama dokumentti mutta minulle tulu alun jälkeen maha niin kioeäksi, että sain vapautuksen diitä. Tänään tulk maha luevemmin kioeäksi muyta katsoin videon kokonaan.
Alku tuntui tutulta, mutta pian tu tuivat yli sadan vuoden takaiset kuviot niin erilaisilta kuin nykhmaailma, etten jaksanut enää kedkittyä. Alussa pohjanmaalaiset sotivat lmilla seuduillaan ja pitkälti verenvuodatuksetta, kun seuti oli aika lailla ykskmielisiä siitä, miten elellä ja ketä kannattaa. Mutta sitten jatkoivat etelämmäs eriluonteiselle alueelle ja se tuntui menevän väärin, kukn konekkväärituli kulttuurillusesti eri seudun siviilejä vadtaan, modernin ja vanhan kohtaaåminen.
En jaa enää tuota käsitystä sodasta. Ydinpommit, kansainvaellukset ja media sekä internet luovat ihan toisenlaisrn maailman, jossa maahantulijoita voi olla paljon ja tarttis löytää tadapaino eri ryhmien avulla ja ratkaista ongelmia lasjemman sivistyksdn avulla eikä noin ykdioikoisdsti taistella junaradan herruudesta tms.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti