tiistai 12. maaliskuuta 2019

Ammatti ja sivistys?

Moni taito, jota ei opi, vaikka jotkut ympäristössä osaavat, kuten pukeutuminen, käsitöiden harrastamisen mahdollisuudet tms, on kai sellainen, että nuo toiset tekevät sitä kuin ammatikseen, ja samalla kai lyövät muita asioita laimin. Samoin käy kai ammattialojen kanssa: ne ovat usein ainoa huolehdittu osaamisen alue eivätkä yleissivistyksen kanssa viisaasti eläen kuten olisi ideana. Yleissivistyksen ongelmana on kai, että se hankaloittaa suhteita muihin ammattiryhmiin, kun ei voi kiertää aihettaa muuta kautta. Ja varsinaisesti sen ongelma on se, että jotkut käyttävät koulujärjen kuuloisia mukamas kunnollisia väitteitä, joilla komentelevat ja joita seuratessa sitten aina käy huonosti, kuten "Se täytyy hoitaa. " "Se kannattaa." yms. Usealla palvelu- tms alalla on olennaista, että asiat ovat väljempiä, variaatioita ja erilaisia valintoja sallivia koko matkalta,mikä on elämänmahdollisuuksien kannalta usein olennaista, mutta jotenkin unohtuukommunikaatiosta miesten alojen ihmisten kanssa.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Ihmissilmän parantamisesta

Ihmissilmää parantaa paljon ihmisten edesottamusten ymmärtämisen osalta, jos olettaa, että kaikilla ei välttämättä ole koulutusta, eivät kenties ole käyneet koulua ollenkaan, ei ole samanlaista kulttuuritaustaa, ei samoja välttämättömiksi oletettuja asioita itsestäänselvästi, ei samoja pakkoja, ei samoja haaveuta, ei samaa taitotasoa, ei samoja ammatteja perusvertailukohteina, ei edes samanlaista puheenymmärryksen ja tilannetajun vinkkeliä kuin koulua käyneillä suomalaisilla. Näin huomaa helpommin, jos joltakulta tai vaikak kaikilta puuttuu kouluteuille tyypillinen maisemamainen sivistykse tavalla hyväätekevä maailmankuva, siihen liittyvä ajattelun tapa, arvojen luontainen perusta, sosiaalinen asema tilannetajuineen, sosiaalisuuden tyyppi yms, ja niin huomaa helpommin, että nämä useimmiten ovat sellaisia kuin olemuksensa kertoo ja että se yleensä sopii hyvin yhteen heidän edesottamustensa kanssa. Näin siis vaikka heillä olisi yliopistovirka tms tai vaikka he tiettävästi olisivat sama henkilö kuin joka on aiemmin osannut tietyt asiat hyvin tietyllä tavalla ja olla tiettyä mieltä, tietyllä lailla elänyt. Näin huomaa helpommin, jos häntä tuuraa tilapäisesti tai pysyvästikin ihan erimaalainen henkilö, jolla omatunto ei sano samoista asioista samoja juttuja, ei ainakaan kaikista eikä samalla taitotasolla, ajattelutyypillä, osaamisen kirjolla,  tms.

Ihminen osaamisalueensa ulkopuolella usein huitoo kuin lapsi huitoisi pitkällä kepillä ympärilleen kokeeksi. Ihminen osaamisalueellaan taas tekee järjestyksessä kuin kouluasiaa osaava tai kuin omaa tutuua arkeaan tutuissa tekemisissään elelevä. Ihminen osaamisalueensa rajoilla, missäö oppii uutta, on yleensä tarkakavainen ja käyttää yleensä tuttuja osaamiaan taitoja ja lähestymistapoja, pyrkien saamaan uuden vanhan maailmankuvansa ja elämänpiirinsä osaamisen yhteyteen. Ihminen, joka ei halua oppia tai ottaa huomioon jotakin, on yleensä laiminlyövä, eri aiheisiin vaihtava, kenties valehteleva ja pakotettuna suorittava ja tekosyitä keksivä, luulen.