keskiviikko 29. elokuuta 2018

Eturintaman sotilas

Katselin tässä koirieni kanssa kävelyllä, kun aprikoosinvärinen villakoirani,9-vuotias uros, olijoskus sanonut, että aprikoosi on kärvistelevä väri, ei tuo oikein hyvää elämää vaan taidesuuntautuneen ulkoa opettelevan lättnän mutta tytöille monesti sopivaa lokeroa tekevän tuntevan, niin katselin, että mikäs sille sitten olisi onnellinen tapa olla aprikoosi kun on, niin näytti siltä, että jos se olisi eturintaman sotilas, ei aivan etummainen vaan sitä porukkaa, joka vaikak kävelyllä olisi etummaisena, ja siinä olisi monenlaista, joku edempänä scoutina tai innokkaana liikkujana, niin oliskos silloin koira itse vanhan herran tapaan muiden nuorempien tukena ja saisi siitä sitten vauhdin muutosta liikunnallisempaan päin,onnellisempaan siis. Mutta että koko porukka olisi turvallisen välimatkanpäässä vihollisesta eikä tykinruokana, vain bunkkeri voi olal tykiruokana ja tankki yms, mutta henkilö, jonka luonne ja osaaminen on tukea muita elämänviisaudessa ja viisaudessa, voisi kai olla toimeliaan ryhmän tukena, kuin kokki esim. Niin sitä minä vaan, kun pojat joskus kouluaikoina samaistivat eturintaman tykinruokaan, niin eihän se niinole: viholliset halutaan tylinruuaksi, ei sinne oman puolen kunnon sotilaiden kuulu lähteä. tYkinruoka tulee kai siitä, kun tykit olivat uusia tai niitä ei tiedetty paikalla olevan. Toinen koirani varmaankin olisi lääkintäjoukoissa, mutta ne ovat jotenkin eri juttu kuin pojat: ihmistä pienempiä, siksi saavat olla puremisella joskus uhkailevia, puolensa pitääkseen, ja kun ne eivät voi aina puolustaa niin ne voivat kumminkin jutustaa rinnalla ja olla niin paljon pelistä poissa että voivat suurisydämisinä välittää ja joskus niiden viisaudesta onkin apua, ja seurasta toki. Mutta niiden vahvuudet, jos luulisi metsäretken voitavan samaistaa sodan rintamaan, niin olisi niiden henkilökohtaisissa piirteissä, esim. ammatillisessa suuntautumisessa ja rodussa/kansallisuudessa sekä omassa näkemyksessä, luonteenlaadussa, stressin jan mielekkään toimeliaisuuden määrästä ja tyypistä kiinni eikä kaikilel samasta näkökulmasta, jonka tulisi olla mahdollisimman viisas ja tervehenkinen. Eli siis porukkana ne olisivat yhteisen viisauden mukaan mutta yksilöiden kantti ja luonteenlaatu, recklessness, räntäsään tsemppi,tarkat aistit, ihmisten luotettavuuden määrän taju ja sen huomioon ottaminen viisaasti yms henkilökohtaiset piirteet määräisivät yksilön paikan maisemassa, minkä mahdollistaisi se, etteivät he valehtelisi liian suureksi kanttiaan tai liian pieneksi vaaran määrää.


5.12.2019   Nyt villakoirallani on oma blogi https://villakoirabanjo.blogspot.com/ . Aiemmassa blogissani http://lukevatkoirat.blogspot.com on paljon koirieni sirkustreenistä 2010-2011.

maanantai 13. elokuuta 2018

Vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvan aggressiivisuuden syistä

Sukupuolten välisen aggressiivisuuden perussyy näyttäisi olevan naisten ja miesten erilaisissa ammateissa ja miesten armeijassa sekä siinä, että naiset ja miehet tykkäävät erilaisesta elämästä, erilaisista elämän uomista etenkin ammattien ja yhteiskuntaan sopimisenosalta mutta toki usein samantapaisista sen osalta,mitä elämänalueita olisi hyvä olla elementteinä elämäntavassa.
Naisten hyökkäävyys miehiä kohtaan on usein miesten käyttämän armeijamaisen tyylin, armeijamaisten edesottamuksien tms armeijalokeron sosiaalisten tölväisytjen tai miestenkeskisen tyylin ja menon ulottamisesta naisiin seurannut vastaava edesottamus ko miestä kohtaan mutta ko naisten harrastamien taitojen ja elämänalueiden värjäämänä. Niasten olettamus tuntuu tällöin olevan, että miehen pitäisi pitää miesmäinen elämä miesten juttuna ja antaa naisten elää naismallista elämää myös sosiaalisuuden osalta, siis miesten olla sen kannalta hyvällä tavalla yhteiskuntakelpoisia, siis antaa naisille tilaa naisenlokeroon.
Miesten aggressiivisuus naisia kohtaan johtuu usein kahdesta syystä: joko pidetään naisia erilaisuuttaan kummallisina tai huonolaatuisina taidoiltaan tai elämänviisaudeltaan ja siksi halutaan ampua alas mokomat lösöt pussukat tai epäviisaat elämäntaidoissa. Tai sitten opetellaan armeijahyveitä tai miesten ammatteja tai miesnäkökulman läpi muitaammatteja ja oletetaan, että miesten elämäntapa on hyvä ja sillä pitäisi olla valta maailmassa, ammutaan jekuilla ja epäreiluudella  ei-armeijamaiset ja ei-miesmäiset.
Lisäksi on niitänaisia, joiden mielestä miesten kuuluisi olla armeijamaisia heidän itsensä tapaan, ja niin yrittävät pakottaa sivistyneen tai arkijärkisen miehen ilkeileväksi tai pahantekoon tms. Sittenon sivistystä arvostavia naisia,jotka valittavat joidenkin miesten ja naisten sivistymättömästä käytöksestä, muttei se yleensä niin aggressivista ole. Ja on miehiä, jpotka yrittävät käyttää valtaa naisten ylitse pelaamalla epäreilua peliä, käyttämällä miehen lokeroa naisen lokerossa olijaa vastaan kuin olisi elämän tarkoitus olla sotamainen tappelu, jossa vain sotilas tai miesmallinen pärjää.
J a sitten on kulttuurierojen (arvot, ymmärrys, taidot,tavoitteet, yhteiskuntakelpoisuus, elämänviisaus, moraali eritasoiset, erilaiset) aiheuttamia konflikteja erimaalaisten välillä, olvatpa miehiä tai naisia.
Saman sukupuolen yksilöiden väliset konfliktit tai hyökkäykset käyttävät yleensä toisen osapuolen ihailijaa vastrakkaisessa sukupuolessa jonkinlaisena valta-asemana tai mukamas puolueettomana arvioijana, joka oikeasti on kamalan puolueellinen tai ainakin ottaa vahvasti kantaa, vaikka moraali sattuisi menemään niin päin, mikä kyllä on harvinaista.

18.11.2019   Pojat ja miehet kai luulevat, että helposti yht'äkkiä voi joutua naisten tai tyttöjen kaltaiseksi olemukseltaan, jollei pidä varaansa ja vältä kaikkea naisten ja tyttöjen hyvänä pitämää. Muttei se niin ole, vaanolemuksessa näkyy, mitä harrastaa, mitä tekee paljon ja millätekemisentavalla. Js vaikka harrastaa laulamista, niin olemuksessa on jotakin laulamisen tyyppistä,muttei välttämättä naislaulajien tapaan, jos itse matkii juuri mieslaulajia, vaan juuri niiden yhtyeiden tyyliä, joita eniten mieluusti kuuntelee. Mutta yhteisen tekemisen tuomien tuota ammattia tms koskevien keskustelujen myötä tulee tuon ammatin tms näkökulmaa ja tottumuksia ja se vaikuttaa olemukseenkin, milloin keskustelun myötä voi vähäksi aikaa tulla tuon toisen piirteitä kopiouitua itselleenkin, mutta se ei tarkoita niin hänen kaltaisuuttaan kuin luulisi, sillä tuolal toisella nuo piirteet olivat hänen taityojensa osia ja kopioineella taas jostakin matkaan tarttuneita käsittämättömiä maneereja.

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Sosiaalisten taitojen kehittämisestä

Vuosia sitten nuorena aikuisena harrastin karatea ja yksi naisvetäjä oli kamalan liikunnallinen ja osasi olla tunteva modernissa maailmassa, tukea nuorempia, siitä tuli hyvää meininkiä muttei se sitten jatkunut ollenkaan vaan elämä alkoi mennä kamalan huonosti ja mennyt vuosia huonosti sen jälkeen. Tässä jokin aika sitten lainasin kirjastosta Kinnusen, etunimeä en muista mutta nainen se oli, runoja ja siitä kun osan luin, niin oli samantapainen tyyli ja elämänviisaus, joka oli jotenkin lyhytnäköinen, mutta nyt tuli mieleen, että ovatkohan matkineet virsien tyyliä ymmärtämättä, mihin virsien teho ja niiden asema oikein perustuvat. Hyvä virsi on kovin viisaan uskonnollisen ihmisen laatima. Se suurella viisaudella ratkoo elämän ongelmat, esim. nostaa jonkin tavallisen sosiaalisen hankaluuden ylitse kauniimmille vesille, turvallisempaan elämään. Siitä tulee virren tyylin mahtavuus. Jos väittää olevansa samantapainen olemukseltaan mutta ilman,että tuo tyyli olisi ihan vain viisaudesta lähtöisin, virren ulkonäköä matkimatta, niin se viisaamman tyylin matkiminen on näyttelemistä, muiden huojaamista,mikä on epäreilua etenkin mnuorempia ja kokemattomammpia kohtaan, ja siinä kai voi nuorelle käydä kuten minulle että tunnistaa suuren taidon piirteitä tyylissä mutteivät ne sitten kannakaan, kun siitä kopioi, ja niin nuorelle käy huonosti,kun ei noita esikuvia joka oksalla kasva, paitsi että ainakin Suomessa linnut kai olisivat niin taitavia oikeasti. Niastenlehdessä oli juttua yleisestä syyttäjästä ja vieressä muu kuva tuontyyppisestä naisesta: on hyvä, että hän vaalii, mutta onko elämänkoekemusta kylliksi, ihmiskuvallaan kantavuutta ollenkaan riittävästi, onko hänen tunteillaan viisauttakantaa toiset yli karikoiden ja yhteisön hyvälle tolalle, yhteiskunnan viisaaksi ja hyväätekeväksi? Ihmiselämää oppii ymmärtämään, kun nuorena valitsee harrastuksen tai muutaman, joista erityisesti pitää, jotka itselle sopisivat, ja kun nuorena ja nuorena aikuisena etsii sopivaa ammattia, miettii eri elämäntapojen, elämänsisältöljen, taitojen ja elämänpiirien sopivuutta itselle, mitä ne tuovat, mitä vaativat, millaisia niiden elämänkuviot yleensä ovat, ja mitä merkitsee amm,atin sopivuus itsele versusu pakkopulla tai muiden suositusten perässä hedelmättömillä teillä ravaaminen.

Jotakin tuollaisesta viisaudesta oppisi lukemalla blogiani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi , sen tärkeiksi merkitsemiäni kohtia, mutta terveellä tavalla tekemisen ohjeiden osio on kamalan pitkä. Ammattien turvallisuudesta ja niiden huolehtimisen tavan yleisestä kannatuksesta http://healthilymoral.blogspot.com/2017/05/safety-in-government-jobs-with-position.html .