torstai 31. toukokuuta 2018

Miten toisten puheista seulotaan itselle sopivia juttuja

Joskus, kenties useinkin, käy niin, että nuori mies eksyy opettelemaan siaruksilleen sopivia traitoja tai ammatteja sen sijaan, että erikoistuisi itselleen sopiviin. Onkohan siinä kyse isolta osin kommunikaatiovirheestä ja osin siitä, ettei hän ole tajunnut mahdollisuuksien moninaisuutta? Tuo kuulostaa nimittäin siltä, että on luullut elämässä pärjäämistä voitavan katsoa yhdestä kaikenkattavasta teoriaperspektiivistä, johon voisi merkitä, jos on kuullut, että jokin ammatti on hieno tms. Mutta hienohan voi olla niin palomies kuin ompelijakin, ties minkä alan ammattilainen, ties mikä ammatti hieno ties kenelle,mutta se, kuka sopii mihinkin ammattiin,mikä on kenellekin hyvä ammatinvalinta, on henkilöstä riippuvaista. Kuitenkin tietenkin jutellaan kunkin asioista että ihan hienon ammatin valitsee, kun valitsee oman suuntautumisendsa mukaisen kunnon ammatin. Eli niitä puheita ei voi ottaa itselleen suosituksina, että muka olisi hienoa, jos itsekin noita aloja harrastaisi, sillä eiväthän ne itselle omin juttu ole. Ammateissa jaksetaan tehdä töitä siksi, että niissä on hyviä puolia, ne ovat hyviä valintoja joillekin ihmistyypeille, mutteivät kaikille. Sinulle itsellesi suositellaan ammatteja, joiden tyyppisissä tekemissä olet viihtynyt ja joiden tyypistä elämää arvostat.

Jos sen sijaan valitset kohteet, joihin satsaat, puhetyylin mukaan,niin se kuvastelee aihetta, esim. etäännyttää, jos aihe ei ole sinulle sopiva puhujan mielestä. Se ei siis matki sinun tyyliäsi vaan aiheen kiehtovuutta puhujalle tai hänen aiheeseen liittyvälle tutulleen,esim. sinulle, ja viittaa sen elämänalueeseen sekä puhetilanteen piirteisiin, esim. että kuunteletko, kiinnostaako tämä sinua nyt, yms, mm seurallisuutta tai sen puutetta.

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Huonosti käyttäytyvä luulee usein aihepiiriä pupuksi

Jotkut ihmiset ovat kovia hyökkäilemään toisten kimppuun ilman edeltävää riitaa. Se liittyy usein siihen, että he ovat eri ihmistyyppiä ja joku kolmas henkilö merkitsee heidät läheisiksi tai suosittelee tuota hyökkäyskohdetta henkilökohtaiseksi esikuvaksi heille. Tyypillistä silloin on, että tuo toinen henkilö on suurmestarimaisen taitava ja siksi häntä yhteisö kieltää vastaamasta hyökkäyksiin aggressiivisesti. Hyökkääjä sen sijaan on oman osaamisalueensa ulkopuolella ja luulee aihepiiriä pupuksi ja olettaa siksi virheellisesti, etteio vaikuta mitään, vaikka sen suhteen tekisi mitä tahansa. Lisäksi hän olettaa olevansa tervehenkisempi kuin tuo toinen ja siksi esikuvan asemassa ja määräämässä toisen elämäntavoista esim. heittämällä tämän valitsemat puput jutut roskiin. Mutta toisen kannalta ei useinkaan ole kyse siitä, ettei hän osaisi terveitä elämäntapoja, vaan hänellä on toinen syy valintoihinsa, mikä yleensä on, että hän tarvitsee lisäsuojausta ennen kuin terveet elämäntavat olsivat mahdolliset, ja siksi hän sitten joutuu valitsemaan kaikenlaista paikkaavaa,olipa miten huteroa tai ylitseampuvaa vain. Mutta toisen elämään ei saa puuttua, ei edes taitavampi, vaan on kaikkien noudatettava "Elä ja anna toisten elää"-pelisääntöä, vaikka olettaisivat oelvansa tervehenkisempiä tai tekevänsä palveluksen terveisiin elämäntapoihin päin lykkimällä. Jotkut myös ovat tropiikista muuttaneita tai sairaita ja siksi heillä ei ole mahdollisuutta liikuntaan ja virkeään toimeliaisuuteen. Tuo silmätikuksi joutuminen kai usein johtuu siitä, että suurmestarimaisella on taitoja noilla elämänalueilla, joilla toinen ei luule voivan osattavan mitään, ja siksi joku häntä neutraalina tai ok:na pitävä kolmas osapuoli, joka on hyökkääjän kaveri tms sosiaalinen suhde, merkkaa hänet esikuvaksi hyökkäilijälle, minkä hyökkäilijä ottaa kamalan läherisen'suhteena tai määräilynä, jossa ei ole päätä eikä häntää. Ihmistä ei yleensä voi opettaa taitavampi kuin kenet hän itse tunnistaa esikuvakseen sopivaksi ilman toisten kertomia suosituksia tms. Taitavamoi ihan vain menee ylitse hlseen, ei siit' ymmärrä mitään edes asiakeskeiselt' etäisyydeltä, saati sitten henkilökohtaiselta etäisyydeltä. Jotkut hyökkäileväiset myös katsovat, että heidän kannattaa omaksua itselleern kenen tahansa muun sosiaalinen asema, ja niin he kaiken ylitse taitojensa käyvän aseman käyttävät ihan pieleen, vahingollisesti. Parempi olisi heidän pysyä omassa paljon ympäristönsä ihmisiä kapeammassa lokerossaan ja antaa sivistyksen noudattamisen huolehtia muu maailma.



tiistai 15. toukokuuta 2018

Naisten ulkonäkö ja tyyli

Rinnat ovat kai paapovaisen tekemisen paljouden ulkonäköpiirre ihmisellä, joka on siten suuntautunut. Ne ovat myös naissukupuolen tunnusmerkkejä.
Kaarevat kehonmuodot liittyvät vähemmän kaavamaiseen tekemisentapaan. Lihominen ja laihtuminen vuoronperään tuo lihavuuden tyyppistä lisää kehon niihin kohtiin, joihin ruokakeskeisyys tuo painotusta: huolehditaan perustarpeita, jaksavuutta ja elämänmahdollisuuksia (rinnat) ja toisaalta ollaan enemmän urilleen juuttuneita (peffa) mutta kenties lokosille itse valituille. Vyötärön kapeus yleensä liitty elämäntaitoihin: isovatsaisen on vaikea kantaa jotakin asiaa tai aiheåiirejä elämässään, kun taas hoikkavyötäröinen lähtee innolla mukaan elämän tekemisiin,nousee vastaamaan haasteisiin positiivisella elämänviisaalla tavalla. Näin siis jos paino ei ole erityisen tavoittelun tulos vaan luonnollinen.

Hame on tunnelmallisempi vaate kuin housut, koska on laineilla vähään samaan tapan kuin verhot sekä pyöreälinjainen. Tunnelmallisempaa vaatetta käyttää mieluusti, jollei se ole liian erityyppinen kuin itse. Se sdopii hetkiin, joihin haluaa hyvän tunnelman, esim. kotosalle, jos kaipaa huhtikuumaisen kkrraahh-mallisen elämisen sijasta lokosampaa, kätevämpää ja taidoissa elämänviisaampaa, ja kohokohtiin, joissa ei tarvitse olla housuissa. Koska naiset eivät tavoittele armeijamaista tyyliä kuten miehet, niin naisten kulttuurillinen viisaus saa helpommin tunnelmatajua vaalivan muodon, mikä on taidoille edullista, ja niin myös naistenvaatteet ovat siltä suunnalta.
Mekko on hamemainen vaate.


perjantai 27. huhtikuuta 2018

Sosiaalisesta vaikutusvallasta

Muiden myöntämää vaikutusvaltaa jonkun elämään on kai etenkin niillä, jotka mieluusti auttavat jonkin hänen elämänsä ison asian hyvälle tolalle ja ovat osaavaiset moisessa. Siksi sitä kai tulee niille, jotka tapaavat huomautella toisen elämän isoisat asioista, mm kiinnostuksenkohteista jotakin avuliasta aika isoa, mieluusti siis hänelle itselleen juuri, sillä eihän siitä muuten ole hyötyä, esim. että pitäisiköhän hän siit' ja siitä kirjasta, joka näkyy olevan hyvä oppikirja tuossa aiheessa, tai että kun hän on tuossa tauidossa tuon tasoinen, niin häntä varmaankin auttaisi se ja se taito, tms,mitä kokeneempana yleensä hyvin osaa, muttei pelkästä pätemisenhalusta nuorempana.
Mutta jos tuo vaikutusvalta jää pitkitetysti päälle, on kyseessä väärinkäytös, vaikka olisi kyse toisen ammatista, sillä avuliaisuus on eri asia kuin valta-aseman kaappaaminen tai riippuvaisen aseman pitkittäminen. Etenkin hoidon tms oletetun avun hitaus /tehottomuus ei saisi olla syy jatkaa tuota valtasuhdetta tms riippuvuutta, kanssakäymistä, esim. koska tämä hoitosuhde on jo jatkunut näin pitkään.Ja se, ettei yksi tunari tai väärinkäytösten tekijä osannut hoitaa sinua, ei ole mikään syyolettaa, että hänen ammattitoverinsa varmaankin osaisivat, vaan pikemminkin päin vastoin: eivät luultavasti osaa vaan haluavat vain rahaa ja valtaa, pönkittää omaa ja ammattikuntansa asemaa oikeudenmukaisuudesta piittaamatta.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Sosiaalisista vaikutteista sekä energianpuutteesta

Ihminen on sosiaalinen olento ja niin sosiaaliset kontaktit muuttavat tapaa, jolla teemme, katselemme maailmaa, olemustamme ja tekemistemme jälkeä. Mutta nämä muutokset ovat hienoisia eivätkä aina samanlaisia ja niin moni ei osaa huomata niitä lainkaan. Ne kuitenkin vaikuttavat tekemisten sujuvuuteen ja jopa mielipiteisiin,jas niin,jos oma havaintokyky näissä asioissa on hyvä, niin noita vaikutteita ruotimalla oppii parempaa laatua tekemisiinsä, siompaa tarkkuutta, jatkuvuutta ja jopa oppii taitoja ja lahjakkuuksia ja parantaa osaksi aikaa ihissilmäänsä.
Eli kun olemme tekemisissä toisen kanssa ja kiinnostuneet hänestä jotenkin, esim. hänen kanssaan keskustelemisesta, niin matkimme vaistomaisesti jonkin verran hänen elelkieltään ja niin oman elekielemme kautta kenties elävämmin ymmärrämme häntä. Tekemisemme myös rytmityy hänen tekemisiinsä ja hänen ymmärrykseensä, hänen näkövinkkeliinsä, mikä tuossa elekielessä ja tekemisten laadussa kultakin puolen tarkasteltuna näkyy.
Seksuaalisesti kiinnostavilta ihmisiltä yleensä tulee erityisen runsaasti vaikutetta tällä tavoin ja samoin suurten haaveidensa kanssa tekemisissä ollessa, jolloin nuo seikat näkyvät olemuksessa sille, joka on niin tarkkanäköinen. Mutta esim. tarkkanäköisyyden määrä voi vaihdella tällaisten taitotasovaikutteiden myötä paljonkin.
Nämä vaikutteet liittyvät toisen näkövinkkelin ja tekemisentavan omaksumiseen, mistä tulee hänen taitotasonsa pitykälti itselle niin kauaksi aikaa, kun hahmottaa itsensä tuota keskustelua melkeinpä jatkavaksi. Jos taas ei omaksu toisen näkövinkkeliä, niin sosiaalista kautta voi jokin omien tekemisten rytmitys ja tavallinen idea sotkeentua mutta hänen taitojaan ja lahjakkuuksiaan siinä ei opi vaan tulee puppua tilalle, päämäärättömiä eleitä, tekemisten osia ilman ideaa, yms.
Kiinnostuksen lisäksi nojaaminen toiseen tuo tältä vaikutteita, jolloin taidoissa heikot tai vastuuntunnottomat, jotka yleensä paikkaavat omien tekemistens' puutteita nojaamalla toisiin, ailahtelevat näin ihmiskontaktien myötä näkökulmasta ja tilanteesta toiseen. Samantapaista aiheuttaa energianpuute: on uuvuttanut itsensä liiaksi ja niin toisten neuvot,mielipiteet yms pitävät jöötä väsyneen ja kenties nälkäisen ylitse, mikä esim. näkyy siinä, että kotia tullessa on tekemisten jälki, ilmapiiri niissä heikompi kuin yleensä, ei niin viihtyisä eikä toimiva vaan turaava.
Näin nämä ilmiöt eivät ole kaikilla samat samojen ihmisten kanssa tekemisissä ollessa eikä yksilöllökään aina samat. Ja näin ammatti, opinnot tms päivien päätekeminen näkyy olemuksessa vahvasti.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Ulkonäkö kuvastaa sitä mitä nyt tekee, ei esim. sukupuolta tai luonnetta

Kunkin ihmisen ulkonäkö kuvastelee tuota ihmistä samaan tapaan kuin muidenkin ulkonäkö heidän omia tekemisiään. Ei ole esim. päälle liimattua naisten tai miesten tyyliä ja ulkonäköä, tai tietyn luonteen, kansan tai rodun ulkonäköä ja tyyliä, vaan kunkin olemuksessa näkyy, mitä hän parhaillaan tekee, miten elelee, vaikka se olisi sukupuolityypillistä, jonkun luonteenlaadun tavallainen tekeminen tai jonkun kansan uomia vahvasti. Mutta ulkonäkö on tietenkin monimutkainen juttu. Joku voi esim. tavoitella miesmäistä tyyliä, toinen pyrkiä olemaan huomaavainen, kolmas olla välittämättä mistään, tai olla tokkurassa, valehdella, noudattaa ulkoa luettua, puuhata itse osaamaansa, turata, olla pahantahtoinen, purkaa kiukkuaan muihin, mennä masentuneena kotiinsa, tehdä olonsa mukavaksi, pitää jostakin, ym

tiistai 9. tammikuuta 2018

Pojat ja armeija, äidit ja lapset

Hlesingissä asuessani, kenties myöhemminkin, olen saanut osan aikaa vaikutelman, että pojat kasvatetaan jotenkin pieleen armeijan osalta, etenkin äidit kasvattavat niin, että mikä tahansa pahanteko olisi muka armeijamaista. Äideiltä kai puuttuu käsitys armeijamaisuudesta. He ajavat takaa sotilaan voimaa, joka on usein myös käytännön taitoja, sekä miesten kykyä miettiä armeijaan liittyviä asioita, mm uutisia ulkomailta. He toivovat, että mistä eivät selviä itse, voisivat sen näin lykätä miesten hoidettavaksi. Kuitenkin Savonlinnassa asuessani olen oppinut, että maanpuolustus on ihan eri asia, kysyy suojelemisen kykyä, joka vaatii mm sosiaalista silmää (jotta aseellinen puolustus toimisi mielekkäästi), minkä esteenä taas on, että kulttuuria halutaan ylläpitää, vaikka lähes kaikki olisivat alunperin ulkomaalaisia, ja idioottinäkökulma ainakin jatkaa urillaan, kun ei muuhun kykene, ja niin siitä oppivat muutkin.

Äideillä on kai taipumus paapoa, kaipaavat jälkikasvia, mutta jokin klishee laittaa heidät etsimään sitä omista lapsistaan. Ainakin silloin, kun lapset jo lähtevät maailmalle, paapominen ei tee enää hyvää, koska lapset halauavat omanlaisensa elämän. Semn sijaan ne nuoremman polven edustajat, jotka kaipaavat juuri sellaisia esikuvia vanhemmasta polvesta kuin nuo äiti ja isä, olisivat mieluusti paapottavina, hyötyisivät siitä ja suhde olisi sellainen äitiklisheemäinen kuin mitä kaivataankin, ja omilla aikuistuneilla lapsilla olisi vastaavasti esikuvat muualla omantyyppisessään elämässä.