sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Sosiaalisista vaikutteista sekä energianpuutteesta

Ihminen on sosiaalinen olento ja niin sosiaaliset kontaktit muuttavat tapaa, jolla teemme, katselemme maailmaa, olemustamme ja tekemistemme jälkeä. Mutta nämä muutokset ovat hienoisia eivätkä aina samanlaisia ja niin moni ei osaa huomata niitä lainkaan. Ne kuitenkin vaikuttavat tekemisten sujuvuuteen ja jopa mielipiteisiin,jas niin,jos oma havaintokyky näissä asioissa on hyvä, niin noita vaikutteita ruotimalla oppii parempaa laatua tekemisiinsä, siompaa tarkkuutta, jatkuvuutta ja jopa oppii taitoja ja lahjakkuuksia ja parantaa osaksi aikaa ihissilmäänsä.
Eli kun olemme tekemisissä toisen kanssa ja kiinnostuneet hänestä jotenkin, esim. hänen kanssaan keskustelemisesta, niin matkimme vaistomaisesti jonkin verran hänen elelkieltään ja niin oman elekielemme kautta kenties elävämmin ymmärrämme häntä. Tekemisemme myös rytmityy hänen tekemisiinsä ja hänen ymmärrykseensä, hänen näkövinkkeliinsä, mikä tuossa elekielessä ja tekemisten laadussa kultakin puolen tarkasteltuna näkyy.
Seksuaalisesti kiinnostavilta ihmisiltä yleensä tulee erityisen runsaasti vaikutetta tällä tavoin ja samoin suurten haaveidensa kanssa tekemisissä ollessa, jolloin nuo seikat näkyvät olemuksessa sille, joka on niin tarkkanäköinen. Mutta esim. tarkkanäköisyyden määrä voi vaihdella tällaisten taitotasovaikutteiden myötä paljonkin.
Nämä vaikutteet liittyvät toisen näkövinkkelin ja tekemisentavan omaksumiseen, mistä tulee hänen taitotasonsa pitykälti itselle niin kauaksi aikaa, kun hahmottaa itsensä tuota keskustelua melkeinpä jatkavaksi. Jos taas ei omaksu toisen näkövinkkeliä, niin sosiaalista kautta voi jokin omien tekemisten rytmitys ja tavallinen idea sotkeentua mutta hänen taitojaan ja lahjakkuuksiaan siinä ei opi vaan tulee puppua tilalle, päämäärättömiä eleitä, tekemisten osia ilman ideaa, yms.
Kiinnostuksen lisäksi nojaaminen toiseen tuo tältä vaikutteita, jolloin taidoissa heikot tai vastuuntunnottomat, jotka yleensä paikkaavat omien tekemistens' puutteita nojaamalla toisiin, ailahtelevat näin ihmiskontaktien myötä näkökulmasta ja tilanteesta toiseen. Samantapaista aiheuttaa energianpuute: on uuvuttanut itsensä liiaksi ja niin toisten neuvot,mielipiteet yms pitävät jöötä väsyneen ja kenties nälkäisen ylitse, mikä esim. näkyy siinä, että kotia tullessa on tekemisten jälki, ilmapiiri niissä heikompi kuin yleensä, ei niin viihtyisä eikä toimiva vaan turaava.
Näin nämä ilmiöt eivät ole kaikilla samat samojen ihmisten kanssa tekemisissä ollessa eikä yksilöllökään aina samat. Ja näin ammatti, opinnot tms päivien päätekeminen näkyy olemuksessa vahvasti.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Ulkonäkö kuvastaa sitä mitä nyt tekee, ei esim. sukupuolta tai luonnetta

Kunkin ihmisen ulkonäkö kuvastelee tuota ihmistä samaan tapaan kuin muidenkin ulkonäkö heidän omia tekemisiään. Ei ole esim. päälle liimattua naisten tai miesten tyyliä ja ulkonäköä, tai tietyn luonteen, kansan tai rodun ulkonäköä ja tyyliä, vaan kunkin olemuksessa näkyy, mitä hän parhaillaan tekee, miten elelee, vaikka se olisi sukupuolityypillistä, jonkun luonteenlaadun tavallainen tekeminen tai jonkun kansan uomia vahvasti. Mutta ulkonäkö on tietenkin monimutkainen juttu. Joku voi esim. tavoitella miesmäistä tyyliä, toinen pyrkiä olemaan huomaavainen, kolmas olla välittämättä mistään, tai olla tokkurassa, valehdella, noudattaa ulkoa luettua, puuhata itse osaamaansa, turata, olla pahantahtoinen, purkaa kiukkuaan muihin, mennä masentuneena kotiinsa, tehdä olonsa mukavaksi, pitää jostakin, ym

tiistai 9. tammikuuta 2018

Pojat ja armeija, äidit ja lapset

Hlesingissä asuessani, kenties myöhemminkin, olen saanut osan aikaa vaikutelman, että pojat kasvatetaan jotenkin pieleen armeijan osalta, etenkin äidit kasvattavat niin, että mikä tahansa pahanteko olisi muka armeijamaista. Äideiltä kai puuttuu käsitys armeijamaisuudesta. He ajavat takaa sotilaan voimaa, joka on usein myös käytännön taitoja, sekä miesten kykyä miettiä armeijaan liittyviä asioita, mm uutisia ulkomailta. He toivovat, että mistä eivät selviä itse, voisivat sen näin lykätä miesten hoidettavaksi. Kuitenkin Savonlinnassa asuessani olen oppinut, että maanpuolustus on ihan eri asia, kysyy suojelemisen kykyä, joka vaatii mm sosiaalista silmää (jotta aseellinen puolustus toimisi mielekkäästi), minkä esteenä taas on, että kulttuuria halutaan ylläpitää, vaikka lähes kaikki olisivat alunperin ulkomaalaisia, ja idioottinäkökulma ainakin jatkaa urillaan, kun ei muuhun kykene, ja niin siitä oppivat muutkin.

Äideillä on kai taipumus paapoa, kaipaavat jälkikasvia, mutta jokin klishee laittaa heidät etsimään sitä omista lapsistaan. Ainakin silloin, kun lapset jo lähtevät maailmalle, paapominen ei tee enää hyvää, koska lapset halauavat omanlaisensa elämän. Semn sijaan ne nuoremman polven edustajat, jotka kaipaavat juuri sellaisia esikuvia vanhemmasta polvesta kuin nuo äiti ja isä, olisivat mieluusti paapottavina, hyötyisivät siitä ja suhde olisi sellainen äitiklisheemäinen kuin mitä kaivataankin, ja omilla aikuistuneilla lapsilla olisi vastaavasti esikuvat muualla omantyyppisessään elämässä.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Suomalaisten sosiaalisista taidoista

Käsittääkseni suomalaisilla ei yleensä ole heikot sosiaaliset taidot, vaan käsitys heikoista sosiaalisista taidoista syntyy siitä, kun esikuvat ovat paljon taitamattomampia kuin suomalaiset. Esim. sosiaalisen kanssakäymisen ei kuulu olla roolitettua, rooli ei ole taidon huipentuma vaan kopioimista, siis heikomman taitotason merkki, tai sitten esittämistä, mikä merkitsee,että ko henkilön väitteet sosiaalisen silmänsä osuvuudesta ovat silkkaa valhetta. Myöskään psykologit eivät ole sosiaalisissa taidfoissa ja sosiaaliselta silmältään yhtä eteviä kuin tavalliset suomalaiset, miehetkään, vaan heidän osaamisensa, silloin kun sitä on, on, että heilel on joku tavallinen ihminen kertonut, millaisesta asiasta toisten elämässä on ysymys tms, ihan tavallista osaamista, joka psykologin vihamielisyyden, tropiikin taustan tai näyttelijänammattiorientoituneisuuden vinkkelistä näyttää isolta viisaudelta, se kun ekrtoo ihmisten arjesta ja heidän arkisista elämänvalinnoistaan niin kuin elämää jakavat kanssaihmiset niitä ymmärtävät, mutta psykologilla tuosta ymmärryksestä jää vain hitunen ja hän on ymmällään, ja niin häneen nojautuvat ovat ymmöllään myöskin eivätkä ymmärrä sosiaalisia asioita yhtään niin hyvin kuin ovat tottuneet omin päin ymmärtämään, vaan etäiset heitotkin, että voisikohan olla sitä, ovat muka luotettavinta, mitä oystyy tavoittamaan.
Toinen syy suomalaisten sosiaalisten taitojen heikkouteenon, ettei ulkomaalaisista ole kerrottu rehellisesti. Suomalaiset arvostavat suomalaisen kulttuurin hyviä puolia. Jos muilla kansoilla ei ole tarjota tilalle mitään yhtä onnistunutta, niin sitä on hankala sanoa ääneen. Jos nyt ajatellaan, mitä ongelmia Suomessa on,niin moniko niistä on samantunnelmainen, samanlaisen vakuuttavuuden ja lojaaliuden ja sujuvuuden määrän jättävä kuin jonkin kehutun varmasti luotettavimmasta päästä olevana pidetyn ulkomann kehuttu piirre, esim. ruotsalaisten imagon taso on heikompi kuin suomalaisen arjen ja silti ruotsalainen imago on vain imago, eikä arki yllä heillä niin korkealle. Ja jos vaikka Ranskasta haluaisi kopioida jotakin heidän oikein hyvänä pityämäänsä, niin paljonko iloa yhteiskunnan toimivuuden kannalta on sillä, että voi ostaa aamulla patonkeja lähikaupasta? Mitä jää silloin huolehtimatta? Melkein kaikki jää huolehtimatta, oelttaisin. Ja jos sitten vcaikka Afrikka jää muiden jalkoihin, niin on heillä järki huono ja moraali olematon ja osoittautuu, että heidän näköaistinsakin on sumea, mihin siis persutaa maailman ymmärryst' todellisuudentajua, ja miten vähän säät opettavat siellä vastuun kantamista, asioiden huolehtimista, ja miten isosa osassa maailmaa on tuo ero Suomen säihin nähden, eli kenen harteille maailma jää, suomalaisten kai.

torstai 2. marraskuuta 2017

Miksi miehillä asepalvelus

Joskus tuntuu, että pojat tutustuvat niin nuorellä iällä siihen, että miehet suorittavat asepalveluksen ja sodan sattuessa puolustavat maata rintamalla, että he kai nuoruuttaan eivät oikein ymmärrä, että mitä ja miksi ja miksi se olisi oikein. Eli kyse on siitä, että elämässä jotkin olosuhteet ja elämänvalinat ovat parempia kuin toiset, ja niinpäniitä kannattaa vaalia, oikein isoja uhkia vastaan puolustaakin, jos vain pystyy. Yksi isoimmista elämänolosuhteista on, millaisessa yhteiskunnassa elämme, ja niinpä hyvää yhteiskuntajärjestystä, hyväntyyppisiä vallanpitäjiä kannattaa puolustaa, puolustaa niitä oman elämän asioita, joita pitää t'rkeimpinä, puolustaa esim. vihamielisiä vastaan. Yhteiskunnassa elää monta erilaista yksilöä. Niinpä yhdessä puolustettavat asiat ovat sellaisia, jotak ovat samat kaikille tai lähes kaikille. Ihan pikkujutuilla ei ole väliä, mutta elämänmahdollisuuksilla ja isoimmilla elämänolosuhteilla on. Miten sitten puolustetaan? Yksi keino on armeija. Toisia Suomessa arvostettuja keinoja ovat mm neuvottelutaidot, näkemystensä perustelemisen taito ym rauhanajan yhteiskunnan taidot. Naistenkin kuuluu puolustaa, mutta miehet yleensä haluavat asiat institutionaalisemmassa, järjestetyssä muodossa, ja osin siksi he myös tarvitsisivat lisää taitoja olla itsenäinen yksilö, yhteiskunnan jäsen, mihin toivotaan asepalveluksen tuoman itsenäisen elämän jakson aikuistavan. Mitä sitten on armeija? Mitä on olla sotilas? Ensimmäinen, mitä' pit'äisi huomata, on, että sotilaalla maanpuolustuksen mielessä ei rtarkoiteta tykinruokaa vaan elävää sotilasta. Maanpuolustuksen edellytyksenä on, että maata puolustavat sotilaat ovat sekä puolustustaitoisia että elossa, mikä tarkoittaa, että on puolustettava turvallisin tavoin ja toisaalta oltava arjessaan taitava eikä vain k'skyläinen, tykinruoka. Näin oletetaan tavoitteen olla kunnon sotilas olennaisesti parantavan elämäntaitoja, jotka usein nuorilla miehillä näyttävät olevan liian heikot. Mikä sitten on turvallinen strategia? Usein kai mies miettii, ettei kannata laittaa vastahankaan, jos on alakynnessä, mutta pikemminkin on kannattavaa liittoutua mahdollisimman ison joukon kanssa eikä vain ikävimpiuen vihollisten. Ulkomaalaisia on erimaalaisia eikä vain yksi omaa kansakuntaansa kannattava ulkomaat. Rauhanajan yhteistyö kokoaa näistä monta hyväö ratkaisua ymmärtävän suuren sivistyneen joukon, joka karttaa vastuuntunnottoman pahaatekeviä. Joillekin tämä kuitenkin maalaillaan niin, että ulkomaalaiset yrittivät sitä ja tätä ja siksi eivät kanna vastuuta, mutta ulkomaalaiset ovat oman kulttuurinsa tuotteita kuten suomalaisetkin jas yleensä kantavat vastuuta oman kulttuurinsa mukaisuudesta, sen noudattanisesta. Tärkeää on löytää kommunikaatioyhteys kulttuurien välille, ja sen tyyppi riippu osapuolista.
Vihamielisiä kansoja on: esim. ulkokultaiset sisällön totuudellisuuden laiminlyövät (ruotsalaiset) inhoavat sitä, kun puutteista huomautetaan ääneen ja ovat taidoissa heikompia, koska eivät satsaa niihin, paitsi ulkokultaisuudella (väite että Ry´uotsi olisi paras) peitettyyn pahantekoon & murhiin. Ulkokultaisuudesta seuraa pahantekoa siksi, että perustelut jäävät ymmärtämättä ja niin yksilön oma järki on paljon tyhmempi kuin ääneen kyllin helposti perustellen asioiden negatiivisistakin puolista keskustelevilla suomalaisilla.

3.11.2017   Kun tuo vaikuttaa jotenkin turhan tyhmältä ongelmalta tai väärinkäsitykseltä, niin onkohan siihen syynä osin miesten ruokavalio? Lainaan tähän parantamisyritelmäblogistani http://parantamisesta.blogspot.fi kohdasta 28. " Aivoveritulpan kaltaiset oireet mutta lievempinä, aivoveritulpan vaara kuin olisi syönyt liikaa leivonnaisia ym rasvaista ja se tuntuisi päässä tokkuraisuutena. Niin niihin auttaisi kai harrastaa sellaista vaativuuttaan paljon energiaa kuluttaaa ja oman aikansa vaativaa, mikä on jotenkin ylentävää ja pullakahvin arvoista kuten taide, uskonnosta oppiminen, luonnon viisaudesta oppiminen ja keskioikea kuten terveet ikiaikaiset elämäntavat, yhteisön hyvä toiminta ja tervehenkisyys vanhojen hyvien aikojen tapaan."

lauantai 21. lokakuuta 2017

Nojaavuudesta, oppimisesta yms

Y,leensä ihmissuhteissa molemmat osapuolet eivät nojaa yhtä paljon toiseen osapuoleen eivätkä samalla tavoin. Suhde ei siis ole yhtä läheinen kummallekin. Tätä olisi katsottava kuin olisi kaksi suhdetta: jos olen hänelle noin läheinen, niin mitä saan tehdä. Jollen omasta puolestani ole niin läheiseen suhteeseen hänen kanssaan lähdössä, niin miten saan vapauteni ilman, että olen tajuttoman epäreilu. "Elä ja anna toisten elää" eli että elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua toisten elämään muuten kuin reilusti, on perusssääntö, jolla ihmissuhdesotkuja ratkoa. Ei siis ensisijassa ole suhde vaan ensi sijassa reilu peli ja vastuuntunto, toki terve järki ja tervehenkisyys myös edellytettyinä.
Ihminen ei yleensä opi läheisessä suhteessa niin hyvin kuin etäisessä ihailun myötä, koska läheisissä väleissä tulee paljon seuranpitämisen tyyppistä sosiaalista vaikutetta,jossa ihminen ikään kuin ui, kuin jossakin virrassa, eikä analysoi kaikkea niin tarkkaan, ei tee omia versioita mielekkäästi vaan pikemminkin ihan samaa tai periaatteella että eri muttei taidon ja toimeen tulemisen kannalta juuri hyvin. Siksi jos on iso taitotasoero jossakin mitä heikompitaitoinen juuri haluaisi oppia ja mitä olisi reilua hänelle opettaa, niin neuvo on arvokas muttei niin seurassa viihtyminen: suhde on silloin edelleen liian läheinen hyvään oppimisetäisyyteen nähden. Toki jos jotkut tulevat valtavan hyvin toimeen keskenään, niin he yleensä oppivat mys toistensa taitoja, mutta tekevät nuo jutut toisen siivellä eikä omien taitojen varassa, jotak pysyisivät elämässä mukana suhteesta riippumatta. Eli seuranpidon myötä ei kannata opettaa henkilölle, joka on allerginent yylillesi tms. en sijaan hänen pitäisi ottaa mallia tuntemattomista, joille ei oleallerginen, joihin päin ei esitä läheisiä välejä, vaan joide taidoista on kiinnostunut ja osaa nähdä, mistä elementeistä ne koostuvat ja miten eli itse lampsia perässä.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Taitavan vai tyhmän oikeudet

Joskus lapsena kismitti se, kun jotkut sukulaispojat olivat tyhmempiä ja saivat tehdä pieleen. Se tuntui ekstraoikeudelta, joka olisi kuulunut muillekin tai ei kellekään. Mutta näöin kokeneempana sanoisin, ettei ole sama, miten taitava virheet tekee, tehdäänkö ne tahallaan vai vahingossa. Jos jossakin porukassa tyhmä on johtoasemassa tai vaikkapa sosiaalisesti tai jonkin tekemisen kannalta keskeinen henkilö, niin jos hän yrittää kyllä oikeaan ja ottaa opikseen mutta tekee itse osan aikaa virheitä, niin kaikki muut kuitenkin pelaavat ok, tuovat oman panoksensa ja jps ovat kommunikaatioyhteyden päässä,niin saavat asemaa ansuionsa mukaan. Mutta jos vastaava asema on fiksulla, joka tekee tahallaan moisa virheitä pahantakonaan tai erivapautenaan, niin homman meininki ei ole että yritetään tosissaan, vaan pahantekoa ja laiskottelua on enemmän ja fiksu saattaa sabotoida asemaa muilta, jotak eivät tee moisia virheitä. Eli tilanne ei ole symmetrinen. Sen sijaan fiksulla pitäisi olla vapauksia, ennen kaikkea vapaus olla upoutumatta niin kovin ja käyttää paljon vähemmän aikaa tehtävistä suoriutumiseen, olla monialaisempi, näkemyksellisempi, vaativampia tehtäviä ottava yms.