torstai 4. heinäkuuta 2019

Tonttumaisesta elämästä

Jotenkin juutuin kirjoittamaan tonttumaisesta elämästä pitkää blogitekstiä, jossa on paljon taito-ohjelinkkejä http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html

17.1.2021   "Pitkä tonttutaitokirjoitus, paljon linkkejä, voi olla hyödyllinen elämässä:
Skills of Christmas gnomes 1. Gnome like life in the modern world (Finland) http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html
Skills of Christmas gnomes 2. Hero like skills   https://learntalents.blogspot.com/2020/01/some-observations-about-gnomes-and-like.html
Skills of Christmas gnomes 3. Tale like fascination in everyday real life    https://learntalents.blogspot.com/2020/02/some-additional-remarks-about-gnome.html
Skills of Christmas gnomes 4. Oath like love   https://learntalents.blogspot.com/2020/07/tale-like-things-in-everyday-life.html

Skills of Christmas gnomes 5. Gnomes from the religious point of view   http://learntalents.blogspot.com/2020/09/skills-of-christmas-gnomes-5-gnomes.html 
Skills of Christmas gnomes 6. Some pieces of music   http://learntalents.blogspot.com/2020/12/skills-of-christmas-gnomes-6.html  
 Skills of Christmas gnomes 7. Fracturelessness   https://learntalents.blogspot.com/2021/01/skills-of-christmas-gnomes-7.html

The whole blog   http://learntalents.blogspot.com

"



6th of April 2024    You might be interested in reading the back cover texts of my books of the Christmas gnome/elf skills series, by clicking the headers at https://www.amazon.com/dp/B0BLLS8BWC?binding=kindle_edition&ref_=ast_author_bsi

torstai 6. kesäkuuta 2019

Aaseista, tyhmistä ja pojista

Lainasin tässä joskus kirjastosta kirjan aaseista ja vain selasin sitä, luin alusta vähän ja katselin aika monta kuvaa. Siitä jäi jälkiköteen olo, että se on ihan rikollinen kirja, mutta tavallaan tarpeellinen, jos se kertoo, että aasialaisten luontosuhde on ihan pielessä, puuttuu, on ihan toimimaton. Se kertoi aasien ominaisuuksista, jotka se kuvasi kuin tyhmän ihmisen minäkuvan mutta antoi kamalan vahingollisen kuvan siitä, mikä on tyhmä. Tavallisestihan Suomessa tyhmäksi sanotaan ihmistä, joka juuri niillä sekunneilla ei yritäniin paljon kuin mitä tavallisesti osaa kuin vettä vaan. Suomalaisilla on sosiaalinen silmä tähän sopiva ja omaa ymmärrystä taidoista, mm ajattelusta ja oppimisesta, että mitä ne tarvitsevat. Niinpä suomalainen huomaa tarkkaan, jos joku katselee ihan kunnolla, ok tavalla, siihen on hyvä rakentaa taitoja, yleensä ymmärtääniin tehdenpuheena olevan asiat ongelmitta kokonaan, huomaapa kaupaisempiakin asianhaaroja ja yhteiskunnallisia ja elämäntavallisia puolia, mitä ottaa huomioon. Kun sitten joku tekee ihan palikkamallisella teoreettisella tavalla, vaikkei ole niin elämänkokemusta vailla, niinnuori lapsi, niin hän on ihan jumissa, ei huomaa mitään siitä, mitä tavallisesti,mm katsellen, ja niin hänelle usein valitetaan asiasta. Tämä on siis hetkellinen vika, eikä kokoaikainen niin kuin aasikirja antaa ymmärtää. Samoin aasinpiirteet, esim. suurisilmäinen sosiaalisuus ja työnteko, ovat yleensä hyvänä pidettyjä yhteiskuntakelpoisuuteen hyvin sopivia piirteitä, eivät tyhmyyden piirteitä. Ne ovat niitä toisia puolia, joita joskus tyhmällä on. Tyhmyys voi toki useinilmetä tietyssä aiheessa, jos siinä tekemisentapa on huono, toimimaton, mitä esim. syntyy, kun matkii niiltä, jotka eivät halua tehdä mitään yleisinhimillistä, kaikille ihmisille sopivaa taidoille edullista, jos naisväki myös vaalii niitä juttuja. Naisten miehille ja pojille ehdottamat jutut eivät ole naisten juttuja, vaan naisten juttuja naoset eivät ehdota heille ollenkaan. Naisten jutut liittyvät tunteidenmukaisen elämän tyylilajeihin, ainakin varsin usein,vähän niin kuin, että ripaus tuota olisi kiva mutta aiheena sisustus, kiva mekko tms, tai johonkin, mihin naiset eivät tuppaa saamaan ollenkaan tilaisuutta, kun elämässä usein on mukana ainakin joku miesväkeä. Ne ovat hyviä elämässä tarpeellisia asioita, mutta juuri naisten taitotasolle ja motivaatiolle sopivia, mihin on osasyy, ettei heille kukaan täydennä tai tarjoile niitä vaanon aina kaikki itse huolehdittava, jos haluaa niitä yhtään elämäänsä.

maanantai 20. toukokuuta 2019

Vieraiden kulttuuripiirien vaikutteiden kanssa oman kulttuurin viisauden säilyttämisestä

Viime aikoina, kenties Israelin Euroviisujen vuoksi, on tuntunut olevan paljon afrikkalaista vaikutetta. Afrikkalaisilla on ajattelukyky huono, insinöörimäinen ja moraalia puuttuu paljon, mutta ainakin osalla on sivistys harrastuksenaan. Kävin tänään kirjastossa ja valitsin kirjan metsäluonnon monimuotiusuudesta: insinööripäällekin selittämään pystyvä, laajempien kokonaisuuksien vaalimiseen orientoitunut, insinööripohjaltakin sivistystä, tosin lähinnä toistelemalla, tavoitteleva, sekä Eeva Kilven runoja: eivät tarkkaan kopioitava tai noudatettavia mutta jotakin vaaliviakin, mistäsaattaa napata idean sieltä täältä, kummatkin kirjat vähän niin kuin afrikkalaiset ja kuitenkin suomalaisuuden tasoon sopivia,sitä kohdenkorjaavia, kun itselläon vanhoja taitoja sillä saralla apuna.

maanantai 13. toukokuuta 2019

Venäläisten naisten asemasta


Luin alkua matkakirjasta, jossa joku suomalaiseksi väitetty nainen matkusti Venäjällä junalla itään päin, ja siitä tuli ikävä olo, jopa maha kipeäksi jälkikäteen, kuin kirjoittajaa olisi painanut venäläisten naiten asema, jonka koki menevän huonommaksi Itä-Venäjälle päin matkatessaan. Mutta Siperiassa naiset ovat matemaattisesti suuntautuneita ja siksi heidän teoreettinen ymmärryksens' on sirpaleinen eikä niin hyvätasoinen ja niin huonompi asema yhteiskunnassa johtuu siitä eikä siis tavallaan ole puute vaan oikein. Lisäksi siuperialaiset kai arvostavat Kiinaa, tuntevat sympatiaa kiinalaista kulttuuria kohtaan eivätkä koe niin vahvasti harrastavanasa venäläistä kulttuuria, ja niin Siperiaan päin matkatessa tulee kai raastava olo, kun olettaa ven'l'isyyden jaytkuvan samanlaisena, vaikka on kuin valtion raja ja vastassa kiinalaista muistuttava koulutuksen arvostaminen. Koulutuksella halutaan saada hyvä perusperspektiivi ja hyvälaatuisena pysyvä ajattelu, minkä avulla saadaan hyvä elämänlaatu ja lastenkasvatuksessa kunnollinen koulumallinen ajatteluperspektiivi, jonka avulla lapset oppivat hyvin. Naiset haluavat,e ttä heillä olisi jokin oma panos ja jotenkin siksi helposti tulee matematiikka, matemaatttisten tulosten kehittäminen silloin tällöin puuhasteluna kuin lehden knoppitehtävien tekeminen elämän lomassa tai omin päin opiskelu,mutta se siis sirpaloittaa ajattelua, tekee sen kiinnekohdat matematiikan suunnalla oleviksi isolta osin, ja niin ajattelu huonolaatuistuu, mutta nainen ajattelee, että hänellä on kumminkin oma panos ja yhteisön muut jäsenet, usein miehet harrastavat tavallisen teoriapwerspektiivin eri alojen osaamista ja niin hän olettaa heidän ylläpitävän yhteisönb perspektiivissä niitä taitoja. Mutta siitä siis seuraa, ettei nainen ole noissa perspektiivieissä' niin korkeassa asemassa. Länsi-Venäjällä on kai naisilla tavallinen koulutettu maailmankuva ja ajattelutyyppi mukana ja eurooppalaisuus on mukana myös jotenkin, ja arjessa osaamista, niin, etttei huonoon yhteiskunnalliseen asemaan ole syytä, mutta jos naiset osaavat myös taiteiden taitoja, eivät he kahlaa teoriaperspektiiviä lävitse niin uurastavassa tyylilajissa kuin miehet, joiden perspektiivillä oletetaan olevan armeijamaista vakuuttavuutta ja kykyä kommunikoida myös sosiaalisesti kulttuurirajojen ylitse, ja niin naiset ja miehet tavallaan puhuvat toistensa ohitse, eivätkä miehet kai ymmärrä, että naiset ovat yksilöitä ja että kutakin tulisi ymmärtää tavallisten elämänalueiden taitojen ja motivaation tuomien piirteiden valossa eikä jonakin kummana naismaisuutena. Mutten näitä varmaan tiedä.

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Ammatti ja sivistys?

Moni taito, jota ei opi, vaikka jotkut ympäristössä osaavat, kuten pukeutuminen, käsitöiden harrastamisen mahdollisuudet tms, on kai sellainen, että nuo toiset tekevät sitä kuin ammatikseen, ja samalla kai lyövät muita asioita laimin. Samoin käy kai ammattialojen kanssa: ne ovat usein ainoa huolehdittu osaamisen alue eivätkä yleissivistyksen kanssa viisaasti eläen kuten olisi ideana. Yleissivistyksen ongelmana on kai, että se hankaloittaa suhteita muihin ammattiryhmiin, kun ei voi kiertää aihettaa muuta kautta. Ja varsinaisesti sen ongelma on se, että jotkut käyttävät koulujärjen kuuloisia mukamas kunnollisia väitteitä, joilla komentelevat ja joita seuratessa sitten aina käy huonosti, kuten "Se täytyy hoitaa. " "Se kannattaa." yms. Usealla palvelu- tms alalla on olennaista, että asiat ovat väljempiä, variaatioita ja erilaisia valintoja sallivia koko matkalta,mikä on elämänmahdollisuuksien kannalta usein olennaista, mutta jotenkin unohtuukommunikaatiosta miesten alojen ihmisten kanssa.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Ihmissilmän parantamisesta

Ihmissilmää parantaa paljon ihmisten edesottamusten ymmärtämisen osalta, jos olettaa, että kaikilla ei välttämättä ole koulutusta, eivät kenties ole käyneet koulua ollenkaan, ei ole samanlaista kulttuuritaustaa, ei samoja välttämättömiksi oletettuja asioita itsestäänselvästi, ei samoja pakkoja, ei samoja haaveuta, ei samaa taitotasoa, ei samoja ammatteja perusvertailukohteina, ei edes samanlaista puheenymmärryksen ja tilannetajun vinkkeliä kuin koulua käyneillä suomalaisilla. Näin huomaa helpommin, jos joltakulta tai vaikak kaikilta puuttuu kouluteuille tyypillinen maisemamainen sivistykse tavalla hyväätekevä maailmankuva, siihen liittyvä ajattelun tapa, arvojen luontainen perusta, sosiaalinen asema tilannetajuineen, sosiaalisuuden tyyppi yms, ja niin huomaa helpommin, että nämä useimmiten ovat sellaisia kuin olemuksensa kertoo ja että se yleensä sopii hyvin yhteen heidän edesottamustensa kanssa. Näin siis vaikka heillä olisi yliopistovirka tms tai vaikka he tiettävästi olisivat sama henkilö kuin joka on aiemmin osannut tietyt asiat hyvin tietyllä tavalla ja olla tiettyä mieltä, tietyllä lailla elänyt. Näin huomaa helpommin, jos häntä tuuraa tilapäisesti tai pysyvästikin ihan erimaalainen henkilö, jolla omatunto ei sano samoista asioista samoja juttuja, ei ainakaan kaikista eikä samalla taitotasolla, ajattelutyypillä, osaamisen kirjolla,  tms.

Ihminen osaamisalueensa ulkopuolella usein huitoo kuin lapsi huitoisi pitkällä kepillä ympärilleen kokeeksi. Ihminen osaamisalueellaan taas tekee järjestyksessä kuin kouluasiaa osaava tai kuin omaa tutuua arkeaan tutuissa tekemisissään elelevä. Ihminen osaamisalueensa rajoilla, missäö oppii uutta, on yleensä tarkakavainen ja käyttää yleensä tuttuja osaamiaan taitoja ja lähestymistapoja, pyrkien saamaan uuden vanhan maailmankuvansa ja elämänpiirinsä osaamisen yhteyteen. Ihminen, joka ei halua oppia tai ottaa huomioon jotakin, on yleensä laiminlyövä, eri aiheisiin vaihtava, kenties valehteleva ja pakotettuna suorittava ja tekosyitä keksivä, luulen.

torstai 28. helmikuuta 2019

Millainen joku on ja mitkä oikeudet hänellä on

Usein törmää ongelmaan, että noi on vaikka naismallisia ja noi taas ei, mutta ihminen itse on eri mieltä, haluaisi eri lokeroon, on vain jotenkin taipuvainen joutumaan vääränlaiseen ammattiin ja pois omasta lokerostaan. Millainen siis kukakin on ja mitkä oikeudet hänelle kuuluu? Tyypillisesti kukin kai on omanlaisensa, tuo omana panoksenaan kuhunkin tilanteeseen ja asiaan tiettyjen elämänalojen lisäämistä, niiden harrastamista tietyssä määrin, vaalii niitä tietyn verran tietyin tavoin, ja tietynsuuruista tietyntyylistä taitotasoa kussakin asiassa, tietyt asiat aina tuppaa huolehtimaan ja toisia ei niin. Se on hänen lokeronsa maailmassa, se, minkä tyyppinen hän on, mutta se ei siis viittaa tietämykseen tai taitojen määrään, joka voi olla kotoa, siis muilta ihmisiltä, vaan ihmisen vireeseen: minkä elämänalojen harrastaja hän jatkuvasti on eikä vai johonkin harjaannutettu? Toki ihminen jossain määrin yleensä huolehtii nekin asiat, jotka on oppinut kotona, joihin on harjaannutettu, ja niin hän on jossain määrin ansainnut sen, että ne elämänalat ovat hänellä kunnossa, mutta se ei ole ollenkaan ammatillinen suuntautuminen, ei se suunta, johon hän itse pyrkii, vaan vain taito. Ja muiden lokeroiden oikeuksia taas ei kuulu olla, jollei siis ole niiden asioiden harrastaja - suorittaja on eri asia kuin harrastaja mutta on silläkin lokeronsa, se ei vain ole niin luotettavan vaalimisen lokero vaan pikemminkin hyödyntämisen, lavastamisen tms.

tiistai 19. helmikuuta 2019

Minkämaalainen joku on ja mitä maata harrastaa

Äitini oli aina harrastunut kiinalaisesta työnteista ja isäni venäläisestä omakotitaloelämästä, sekä ka etenkin Novosibirskin tyylisestä ajattelusta. Näin jälkikäteen on mieleeni joskus tullut, että onko äitini voinut olla kiinalainen ja isäni novosibirskiläinen. Mutta he osasivat suomalaisen kulttuurin hyvin ja yhtenäisellä hyvälaatuisella perspektiivillä kuin Suomessa koulun käyneet ja nuoruutensa kasvaneet: säät, elämäntapa, yhteiskunnan toiminta ja suomalainen taide. Niinpä he olvat molemmat suomalaisia. Sen sijaan noita suuresti arvotsamiaan ulkomaita he harrastivat huonolaatuisemmalla ajattelulla, ikään kuin hakivat niiden kulttuurien lähestymistapojen tai ajatteluperspektiivien hahmoa ja aina jostakin löysivät jonkin tuon kulttuurin tuoman "aarteen", josta muut eivät olleet niin harrastuneita, eli heidän yrityksensä siihen suuntaan täydensi tuon toisen kulttuurin viisaus. Se tuo mieleen sen, miten hotellihuone jossakin ulkomailla on samaan aikaan karu,pelkistetty ja samalla jotenkin mahtava tunnelma: olla matkoilla, löytää kokonainen kulttuuri, sen suuria saavutuksia. Siis puoli, jolla ajattelu/taito ei ole niin hyvälaatuinen ja toimiva mutta jota käyttää paljon ja joka tuo tuollaisen hotellihuoneen tapaan mahtavan tunnelman tuolle ihmiselle itselleen, on se ulkomaan kulttuuri, josta ihminen on harrastunut.

perjantai 28. joulukuuta 2018

Numero- ym symboliikasta

Alkuvuodesta 1999 ajattelin, ettei vuosiluku vaikuta mitenkään, kuinka se muka vaikuttaisi, jos yhdeksikkö viittaa moraaliin ja ihmiset eivät yleensä ole yltiöpäisen innostuneita moraalista. Mutta sitten keväällä minulle kävi kanmalan huonosti ja muut tuumivat sen ehkä johtuneen vuosiluvusta, että näinkö päin se vcaikuttikin. Tuota nytt kun tarkemmin miettii, niin jos ihmiset haluavat olla vuosiluvun mukaan tai luokitella muut vuosiluvun mukaisiksi, niin he aina helpottavat kuluvan vuoden symboloiman piirteen kriteereitä niin ettei se käytännössä vaadi mitän tavallisesta oikkeavaa siihen suuntaan mutta kepaa kumminkin sellaiseksi. Ja niin vuonna 1999 kuka tahansa kai saattoi saada joiltakin moraalisen luokituksen itselleen, jolloin sai moraalisten oikeuksia, mikä tarkoittaa, että sai oikeuksia, joita tavallisesti myönnetään siksi, että jokin teko on edullinen laajalle ryhmälle eikä tuota haittaa, on vastuuntuntoinen, mutta nyt nuo oikeudet saattoi osan aikaa saada, vaikkei ollut hyväksi vaanm haitaksi ja vaikkei kantanut vastuuta kaikista seurauksista, ja niin 1999 oli epäonnisempi vuosi kuin keskiverto, moraaliuttomampi. Vastaavasti kai 2016 saattoi pahaksi kelvata melkein mikä vain ja olla niin laimeampaa, lähempänä keskivertoa kuin yleensä, samoin seksi.
Tämä on ihan eri asia kuin yhteisön arvojen symboloiminen esim. lipun värein niiden tukemistarkoituksessa, jolloin ei yritetä ympätä muihin uutta vaan vain tuetaan jotakin, mitä ihmiset itse arvostavat laajoin joukoin.

torstai 13. joulukuuta 2018

Mietteitä armeijoista

Kun ydinaseet 1940-luvulla ensi kerran kehitettiin, niin reaktio oli ensin osin kokoluokkaerosta piittaamaton, osin militaristinen ja osin rauhanaktivismimainen, mistä syystä tavallinen armeija tuntui luokittuvan samantapaisesti. Kun taas nyt 2018, kun Yhdysvaltain aiemman presidentin kuolemalaittoi monet miettimään ydinsodan vaaraa, niin reaktio oli poispäin ydinsodasta, kovinkin sopuisasti, mutta samaan aikaan maanpuolustushenkisyyteen päin erillisenä tekona ihan vain tavallisen armeijan osalta, mikä on hyvä siksi, ett' isot katastrofit on vältettävä mutta yhteiskuntien toimivuus edellyttää niiden suvereeniutta, on voitava elää elämäänsä menemättä kamalasti lyttyyn, antaen asiakysymyksille paljon tilaa ja joustamatta niin paljon, että paha olo poikii jotakin sisällissodan ja terrorismin tapaista. Tästä syystä myös ydinsodan välttäminen tuntuu vaativan jonkinlaista suvereeniutta ja kykyä puolustaa arvokkaita asioita.


Luin joskus ajat sitten science fiction romaania Avioliitot vyöhykkeiden välillä, joka ei muistaakseni ollut kovin hyvä, mutta jossa oli ideana, että maailma oli jakautunut vyöhykkeisiin, joiden välilläavioliitot olivaty asukkaille mahdollisia, kun olivat kovin motivoituneita omaksumaan tuon toisen vyöhykkeen tavat,näkökulman, atidot, arvot, sosiaalisuuden yms, muttei oikein muu kanssakäyminen vyöhykkeiden välillä, kun halusivat liian eri tavalla elää. Venäjästä on Suomeen verrattuna sanottu joskus, että on järkikeskeisyyttä muttei samantapaista ja samantasoista kuin Suomnessa, joten suomalainen ei oikein sinne sovi, ja siksi sen on oltava eri maa. Toisaalta samalla ilmastovyöhykkeellä järjen, maailmankuvan, tunteiden, tekemisten, elelemisen, yhteiskunnan tyoiminnan, sosiaalisuuden, arvojen jne tyypissä ja suhteissa, siinä, millainen elämän kokonaisuus on ja elämäntavat, on paljon samaa, kun taas eri ilmastovyöhykkeillä ne suhtautuvat toisiinsa eri tavoin ja ovat erityyppiset, mikä tekee sen, ettei voi yhtä aikaa olla kahden eri ilmastovyöhykkeen tavalla. Savossa asuminen tuo vaikutelman, että maailmassa alueet ovat ihan erilaisert, vähän kuin Savo muuhun Suomeen verrattuna omanlaisensa. Pääkaupunkiseudulla asuessani taas Euroopan ja Aasian pääkaupungeissa matkustaessani paljon saattoi tehdä ihan samoin kuin Hlesingissä, joten ovatkohan pääkaupungit ja niitä muistuttavat suuret kaupungit yksi kansainvälisen yhtenäiskulttuurin vyöhyke, jolla voi matkailla ja tehdä töitä toisessa maassa, vaikkei kenties koko kaupungin vöestö ole samanlainen.Mutta erilaisia olisivat sitten enemmän maaseutumaiset paikkakunnat, jotka ovat enemmän paikalliskulttuurin aluetta. Mistä syntyi vaikutelma,että ovatko maat ja rajat luontevin hahmotustapa vai onko luontevampaa, jos yhteen punoutuvia kokonaisuuksia on useamman kokoisia ja pienempiä rajanvetoja myös. Pikkupaikkakunnille pitäisi kai ensi sijassa matkustaa vain sen kulttuurin yms kiehtomana, niin kuin elämänvalintoja yleensäkin on hyvöä tehdä, eri yksilöt silloin eri tavoin valitsevat ja se on hyvä, toimivinta.



perjantai 7. joulukuuta 2018

Miksi paha on seksuaalisen oloinen aika usein

Seksuaalinen vaikutuksen tekeminen liittyy usein siihen, että on vaistotasolla jotenkin vakuuttava tai itse seksuaalisessa mielenvireessä, mikä usein liittyy siihen,että itselle joku on vaistotasolla kovin vakuuttava, vaikkei aina itse ymmärrä,että kuka ja miten ja miksi. Tuo vakuuttavuus on yleensä sitä, että toinen on kovin paljon sinua taitavampi jossakin elämän taidossa, jota kovin kaipaat tai tarvitset. Jos huomaat itse tavallisella havaintokyvylläsi jatkuvasti, että hän on niin taitava, niin arvostat häntä arkijärkisesti siitä.Jos sen sijaan huomaat sen vain osan aikaa, joko tavallisella havaintokyvylläsi mutta ehkä liian vikkelästi ohitse mennen että järjelläsi ymmärtäisit sen koko ajan,tai sitten esim. vanhojen sosiaalisten havaintojesi pohjalta ja toimivuuden perusteella päättelisit, että hän on etevä joissakin elämäntaidoissa,niin silloin yleensä käyttäydyt kuin hän ei olisi taitava mutta hänellä olisi vetovoimaa, jonka tulkitset seksuaalisuudeksi. Pahan ihmisen perusjärjen taitotaso ei yleensä ole kovin korkea, ja niinpä hän usein joutuu tilanteeseen, jossa joku toinen (ytoiset ovat yleensä keskimäärin taitavampia kuin hän) tekee vaikutuksen häneen, mutta hän ei oikein pysy perässä että miten tai miksi se olisi niin ja miksi se pitäisi ottaa arvostavasti vaalien huomioon, ja niin hän ohittaa sen, mutta tuntee mojovan tunteen, jonka yrittää kääntää hyväkseen väittämällä, että se on toisen osapuolen seksuaalisten kiinnostavuutta ja siis osin hänen omaa seksuaalista kiinnostavuuttaan tuolle toiselle. Näin pahalla on useammin seksuaalissävytteiset tai toiseen isoimman osan ajasta ilamn järjenohjausta nojaavat sosiaaliset suhteet kuin muilla, etenkään elämäntaidoissa osaavaisilla, joilla taas voi olla edullisemmat sosiaaliset suhteet, vähemmän ristiriitaiset tai riistävät. Seurustelusuhde on mahdollinen, jos osapuoletn välillä on (sekä ystävyyttä että) seksuaalista vetovoimaa eli mojovaa tunnetta ei tarvita eikä järjettömyyttä etenkään, os arvostaa tuota toista ja osaa olla tervehenkinen ja reilu sosiaalisissa suhteissaan. Parinvalinta vaikuttaa läheisenä kontaktina kamalan pitkän aikaa, siis mm asemaasi yhteiskunnassa, elämänpiiriisi, taitotasoosi, sosiaalisten suhteidesi toimivuuteen, ym
Tästä syystä kai luku 6 viittaa sekä seksiin että pahaan, tuon mojovuuden vuoksi. Seksuaalisuuteen viittaus siihen tulee kai 2 kertaa kolmesta, missä kolme viittaa tunteiudenmukaisuuteen yms hyvään rakenteeseen kokonaisuudelle, esim. yksilön elämälle ja yleisellä tekemisentavalle.

20.1.2019   Joillakin miehillä on käsitys, että naiset naivat, jos on paholainen heitä kohtaan, mutta eikö se kuulosta väärinkäsitykseltä ja ytodellinen syy ole, että nainen nai herkästi, kun mies on yhtä varteenotettava kuin naiset yleensä ovat. Siksi kannattaa kehittää taitoja, muttei niiden tarvitse olla miesmallisia vaan kunhan on hyvää varteenotettavaa seuraa.

perjantai 23. marraskuuta 2018

Ei-niin-kehuvia aatoksia miesten piirteistä



Tuli tässä mieleeni, että ihmiset kai hahmottavat Johannes-nimen transvestiitteihin liittyväksi, koska se on lähellä Johanna-nimeä ja miehet usein hakevat suojaisaa paikkaa elämässä ja yhteiskunnassa, vaikkei se niin joka kohdaltaan olisi vastuuntuntoinen yhteiskunnan kannalta tai muutenkaan, ja siksi siis nimet ovat heille tärkeitä: luovat paikan olla jotakin ilman, että on täyttänyt mitään ehtoja ollakseen siinä. Eli transvestiitti ei kai siis ole naisten kaltainen taitoiltaan, arvoiltaan, tavoitteiltaan, mieltymyksiltään ja edesottamuksiltaan, vaan pikemminkin pelaa jonkin pelivaran puitteissa, kuluttaa jotakin liikaa sallivuutta, jonka syynä kai on se, ettei ymmärretä erojen asenteissa olevan niin suuria.

Kanssa jos mies usein tekee oikein päin olevan tavallisesti yhteiskunnassa sivistyneenä pidetyn perspektiivin mukaisia tekoja vähän kuin olisi kyse hirtehishuumorista, niin se ei ole vain huonon taitotason seuraus, vaan merkki siitä, ettei hän varsinaisesti elä siitä perspektiivist' käsin, vaan tekee käytännön valintojaan jotakin muuta perspektiiviä myöten, joka saattaisi olla projekti kaapata naisten lokeron piirteitä termeinä itselleen, ikään kuin suorittaa niitä, ja saada sitten se asema, jonka jotkin naiset ansaitsivat, joka oli heidän elämälleen varattu, ja naiset jäävät ihan ilman tai ulkokohtaisesti noita juttuja suorittavien miesten perspektiivien vaikutteiden lättäniksi laittamiksi eivätkä elämään omaa elämäänsä vapaasti ja arvostettuina niin kuin piti, niin kuin ansaitsisivat.

 * * *

23.11.2018   Kylläpä tuli huonolaatuinen kirjoitus, mutta niin montaa naista kiinnostava aihe, ettei uskalla ottaa poiskaan. On tänä syksynä ollut sekä pää että kirjoitustaito kadoksissa, kai koulujen opettajien vaikutteen myötä.

* * *

Se miua vaan ihmetyttää noin negatiivinen asenne miehillä. On kuin arkeija ei toimisi. Kai kaavamaisissa kulttuureissa, joissa pakotetaan eik perustella, moni sivistynyt juttu tuppaa kääntymään vastakohdakseen, etenkin jos ei osata opettaa kulttuurin mielekkyyksiä maahanmuuttajille lapsineen. Mutta Suomessahan osataan perustella ja ideana aina on vapaus ja hyvä elämä, mahdollisimman vähällä vaivalla mutta viisaasti, ja siksi siis tervehenkisesti. Niin ettei kulttuurin kuuluisi kääntyä vastustamiseksi kuten esim. Ruotsissa kai käy. Mutta tajuavatko siis nuoret miehet jotkin ohjeet väärin? Esim. että kun eivät osaa, niin tekevät jäykän kaavan jostakin vinkistä tai ohjeesta ja nuiin menettävät vapauden. Tai kun pelkäävät ulkomaita, niin luulevat näiden olevan yksi maa, yksi joukkio, eikä kamalan monta eri ryhmää, ja siksi sitten hylkäävät suomalaista kulttuuria ja niin menettävät vapauden? Vai eivät hyväksy nuorina lässyn oloisia kaukaisia juttuja kuten vaikka rakkausavioliitto, ja niin joutuvat huonoon lokeroon kun ottavan rinnalleen jonkun ikvävästi vaikuttavan, jonka kanssa ei rakentava yhteiselo yhteiskunnassa ja parisuhteessa suju, ja näin jo aievaiheessa, nuorenakin? Vai tulkitsevat väärin jonkin armeijajutun, että nuoret miehet paljolti ytksinään siellä riuntamalla puolustavat, niin luulevat, että kukin yksinään joutuu koko armeijan tehtäviin, tai yksin siksi, ettei osaa komennella muita niin että elämä sujuisi, vaikka eihän pomonkaan jhomma ole komentelua vaan asioiden järjestämist'ä ja opettamista. Kokevatko nuoret miehet suojatuimmaksi lokeron "Tuo on nyt kyllä liian ala-arvoista menoa!"? Miksi?
Nää on siis Helsingin ajalta mietteitä näin jälkikäteen. En oikein tiedä, miksi niitä kirjaan.


keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Ihmisiä on kovin erilaisia

Moni suomalainenklishee ihmisten samankaltaisesta elämästä ei pidä paikkaansa. Esim. useimmat akateemiset työssään lähinnä yksinomaa lukevat ja miettivät maailmankuvan asioita, kun taas hoitoalojen ihmiset vain kuulostelevat, että mikä on vointi ja mitenolisi mukava ja miten paranisi eli eivät tee mitään maailmankuvaan ja ei-sosiaalisesti-motivoituneeseen ajatteluun liittyvää. Niin siis jos ihminen on suuntautunut erityyppiseen ammattiin, niin voi olla, että jo se tekee hänestä ihan eri asioiden puolien kanssa tekemisissä olevan, ihan eri taitojen avrassa suunnistavan arjessaan.
Usein on kai niin, että median maailmankuva, että millaisia paikkoja ja elämäntaåoja voi olla maailmassa, onkin pitkälti kuva muun maailman suomalaistyyppisistä puolista, ja ihan jo Euroopassakin moni paikka on elämänsä keskipisteiltä, arvoilta ja aksiomilta tosiaan liian erilainen voidakseen koskaan olla samaa maata käytännössä.
Eli kun joku tulee ulkomailta Suomeen, niin ei hän välttämättä ole käynty koulua, ei omaa sivistystä tavoitteissaan, ei suomalaisentyyppisiä arvoja, ja niin suomalaisten sosiaalinen silmä jää pois käytöstä, kun joku väittää, että joo tää on mun vamnha tuttu, oltiin siellä ja siellä töissä yhtä aikaa, mihin ulkomaalainen komppaa jotakin sitten jatkiossa. Eli tarttis ihan vaan toisten tekemisistä, niiden ääneen mainitsemista asioista, laadusta, juonittelun määrästä ja tyypistä, vaikutelmasta päivien sisällöstä yms arvioida,millainen ihminen voi olla, millainen hän siis luultavasti on, eikä mistään koulussa opetetuista aksiomista, että kaikki mukamas olisivat samanlaisia, esim. sivistyneestä maailmasta tai tiettyjä asioita huomioivia. Ja näin jokaisen kohdalla. Ehkä silloin tajuat omankin haaveammattisi paikan omana suuntautuneisuutenasi, kenties työnäsi, osana paikkaasdi maailmassa, sitä mitä olet, mitä muilel olet ja mitä voit panoksena tuoda yhteiskuntaan.
Jos ihmisestä oli kiva tulla Suomeen, niin hän ehkä mielellään komppaa jotakin samannäköistä ulkomaalaista, esim. istuu päivän tai tunnin pari jollakin kurssilla, jolla tämä/näömä käyvät, ehkä häntä kiinnostaa etukäteenkin selata kirjaa hiukan, tuntea kurssia vähän, ja istua siellä sitten, on paikka suomalaisena tms, ja niin jos sama henkilö vaikuttaa etri kertoina erimaalaiselta tai erityyppiseltä sosiaalisesti,niin hän varmaan onkin sen verran erilainen kuin ihan erimaalainen eri henkilö, vaikka sitten vaihtuisi päivittäöin, saisi jokin porukka kokonaan kokeilla jotakin kivaa pestiä istua suomalaisessa koulussa tms, ja sanoa sitten jälkikäteen, että joo on käynyt suomalaistra koulua.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Pukeutumisesta

Luin tässä naistenlehteä ja kiinnitin huomiota siihen, että naisten pukeutumista koskevat kommentit ovatkin kai miesten tekemiä. Niinpäniissä sanotaan, että se ja se oli pukeutunut siihen ja siihen vaatteeseen, muttei oikein oteta kantaa, että mikä vaate se on ja miksi siihen pukeudutaan. Samoin käy niin, että kaikki naiset ovat vain naisia ja niin lukija olettaa kunkin voivan käyttää kaikkia asustetyyppejä, mutta todellisuudessa ideana on, siis hyvä tulos elämän ja työelämän kannalta syntyy, kun kukin pukeutuu itselleen tyypillisesti ja saa sillä itselleen sopivan lokeron. Kaikki naiset ovat siis kovin erilaisia. Mutta onhankullakin, tai siis useimmilla Suomen ilmastoon sopeutuneilla, monta erilaista tekemistä elämässään: on työ, vapaa-aika, harrastukset, suuntautuneisuus tietynlaiseen elämään, tietynlaisiin arvoihin ja tiettyihin ymmärryksen lajeihin ja tasoihin, sekä joidenkin asioiden, aihepiirien tai taitotasojen laiminlyömis- tai jonkinlainen ohittamistaipumus, sekä tietenkin elämäntapaan, elämänrytmiin, löuonteenlaatuun ja sosiaalistem suhteiden tyyppiin sekä sosiaalisuudent yyppiin liittyvää pukeutumista: tuulipuku vai frakki, pinkki vai harmaa vai vihreä, tasavärinen vai kirjava, koristeellinen vai perus vai johonkin perspektiiviin viittaava, mitkä tekemiset, mitkä mielekkyydet, minkätasoiset vahvuudet missä, mikä viihtyvyys, mikä vaatteiden huollon määrä ja taidon vaativuus, mikä arvojärjestys, minkä ilmaston mukavuudenhalu ja viihtyminen, minkä ammattien perustekemisten ikuinen jaksavaisuus ja niissä viihtyminen, keiden kaltainen tyyliltään,viihtymisen ulkonäöltään, keiden kanssa sama särmä, kenelle luotettava, kuka jää ulkopuolelle käytännössä, mihin elämänpiiriin ytähtää, minkä voi ostaa valmiina ja mitkä asiat yhteiskunnassa on osattava aina huolehtia itse, mikä on elämän perusvirran suola, yms.

maanantai 1. lokakuuta 2018

Suomalaisten sosiaalisten taitojen parantamisesta

Olen alun perin kotoisin Helsingistä, missä oli kovinakateemista ja oli terveiden elämäntapojen taitoja ja taitoja yhteiskunnan hyvällä tolalla pitämisessä muttei niin sosiaalista silmää muuten kuin asiapointtien osalta. Savonlinnassa on taas ollut taide- ja matkailuorientoitunutta ja ihan toisenlainen sosiaalinen silmä, joka tuntuu opettavan aiemmin täysin huomiokyvyn ulkopuolelle jääneitäasioita, jotka eivät yleensä ole ollenkaan kauniita: tyypillinen mieleen täällä nouseva kysymys on, onko ulkomaalainen kokonaan ilman sivistystä, haluaako esim. ruuan tuomalla positiivisenoloisella ulkonäöllä ja ilmapiirilläkorvata kaikenlaisen kauniin, taitavan, tunteidenmukaisen, tavallisesti arvossa pidetyn, mm järjen, ja onko onnistunut niin olemaan korkeassa asemassa suomalaisten ylitse, esim. taiteen ja uskonnon korkeimmilla paikoilla, ja vastaavasti ovatko muut vastavilla paikoilla niin ikään rimanalitusten, ulkomaalaisuuden, suomalaisvihamielisyyden ja murhien sekä näyttelemisen myötä eivätkä omaa ko aiheiden taitoja tai omaavat niitä vain kiipiujämäisesti, suomalaisia osaavaisia lahjakkaista murhaten ja huonoihin elämänkohtaloihin tönien. Kun yleinen taitotaso siis noissa tehtävissä on alempi kuin suomalaisilla yleensä lahjakkuutta niihin on, niin suomalaisia yleensäeivät niin kiinnosta nuo virat ja niiden sosiaaliset ym ympyrät, ja niin suomalaiset osin tahallaan jäöttäytyvät pois ja vähemmän arvostettuihin virkoihin ym töihin, missä on muunlaista elämänsisältöä. Mutta silloin ulkomaalaisten on helpompi vallata korkeat virat. Ylipäätään Savonlinnassa saa vaikutelman, että murhia on Suomessa kamalan paljon ja ulkomaalaisten osuus väöestöstä paljon yli puolet. Mikä toisaalta tarkoittaa, että demokratyian ruohonjuuritason toimivuus ei ole taattu kuten suomalaisuutta osaavien käsissä olisi.
Usein kun vertaa Suomessa pöyristyttäviä yhteiskunnallisia ongelmia ulkomaihin, niin ulkomaista kehutuimmillaainakin on niitä vielä kamalasti enemmän. Suomalainen taipumus perustella valinnat (kannatavuusperusteinen tms järkiperusteinen moraali, arkijärkisyys, kokonaiskuvallisuus, vastuuntunto ja tervehenkisyys) ja sallia paljon yksilönvaputta auttaa isoimmista ongelmista pois melkien kuin niitö ei olisikaan.
Samoin tulee mieleen,e ttä onko järkeä vaadittaessa koulumaista tms koulutetun oloista ulkoa päpättänyt tyypillisesti mennyt ohitse järjeltään etevien, kouluasian jo vuosia sitten hyvin osanneiden, joilla on ajattelun taidot edelleen hallussaan. Ja käyttävätkö jotkut sosiaalisena silmänään luokittelua yhdistyneenä yksittäisten ykislöiden perusteella arvailuun, vaikka nuo yksilöt samassa luokituksessa ovat kovin erilaisia, jolloin siis koko luokka, esim. vuosikymmeeniä vanhemmat tai muuta ammattiryhmät kuin oma, saa jonkin luokituksen, joka on edullinen osalle sen jäsenistä ja kovin vahingillinen osalle. Ja miksei tieto ryhmien tyypillisistä elämäntilanteista ja piirteistä leviä, esim. ettei hoitoalojen työ ole koko maailmankuvan kanssa ja että pöpöisyys voi heikentää ymmärrrystä ja vointia, taie ttä nelikymppisestyä ylöspäin tulee taitoihin yleensä epätasaisuutta, kun kyllästymisestä seuraavia huolimattomuusvirheitä on enemmän ja niitä on enemmän myös siksi, että jotkin nuorempana ylittämättömät sosiaaliset hankaluudet helpottuvat kamalasti, jos joitakin vaatimuksia vain ohittaa, esim.kaavamaisten ruutumallisten huonojen akateemisten päiden esittämiä tyyli- ja lähestymistapavaatimuksia ja vaihtaa sivistyneempään tervejä'rkisempään paremman objektiivisuuden omaavaan akateemiseen päähään tai arkijärkeen niissätilanteissa.



sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Poikien ja nuorten miesten meiningin korjaamisesta

Pääkaupunkiseudulla nuoruudessani tuntui käyvän niin, ettei poika joskus jotakin osannut ja sai jostakin vastauksen, että tuolla tavalla ei kyllä opi, niin kysyi että mitä sitten oppisi, niin sai vastauksen, ett insinööriksi vaikka pääsisi, ja niin treenasi insinööriuraa varten ja muuttui entistä tyhmemmäksi. Jollei jollakin tietyllä tavalla opi, niin ei se merkkaa,e ttei kyseinen ihminen oppisi esim. katselemalla, katsominen on kovin hyvä ja tehokas oppimisen tapa. Ja jollei lapsena kaikkiin aikuisten ammatteihin ole vielä kyllin taitava, niin ei se merkkaa, etteikö niihin voisi oppia, kun vuosia on vielä ennen kuin on vanhuuseläkkeellä. Lähinnä jää kiinni asenteesta: onko avoinna juuri tuolle elämänalalle, pitääkö sitä hienona ja arvostettavana, etsiikö monipuolisesti sillä hyödyllisiä hyveitä, mm yhteiskuntakelpoisuutta koko ajan. Nuorten miesten pieleen tai pahantekoon m,enevä meno on usein kiinni siitä, erttei insinööripäällä saa aikaiseksi mitään toimivaa, kunnollista, ja niin nuori mies tuumii, ettei osaa synnyttää muuta, mutta voihan esim. käsitöitä tehdä oppikirjan ohjeen mukaan, jos ohje on kyllin helppo, tekee turvallisin tavoin ja arkijärkisesti, voi sillä tavoin saada aikaan jotakin toimivaa. Myös muita elämänaloja voi opiskella kirjoista ja itse tehden sekä elämää eläen,jolloin, vaikkei ryhtyisi niiden ammattilaiseksi, niin on kuitenkin taitotasoltaan paljon taitavampi kuin insinöörialoille suuntautunut varsin yksialainen. Jos nuoren miehen meininkiä haluaa korjata, niin olisi vain opertettava tavallista muuta elämää,mutta ilman,e ttä olettaa, ettei hän koskaan tee pahaa, pieleen, tms, eli varmistus tarttee olla, jos kerran pojan mielestä ei osaakaanonnistua muussa kuin pahanteossa,se kun käy tunariltakin.

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Eturintaman sotilas

Katselin tässä koirieni kanssa kävelyllä, kun aprikoosinvärinen villakoirani,9-vuotias uros, olijoskus sanonut, että aprikoosi on kärvistelevä väri, ei tuo oikein hyvää elämää vaan taidesuuntautuneen ulkoa opettelevan lättnän mutta tytöille monesti sopivaa lokeroa tekevän tuntevan, niin katselin, että mikäs sille sitten olisi onnellinen tapa olla aprikoosi kun on, niin näytti siltä, että jos se olisi eturintaman sotilas, ei aivan etummainen vaan sitä porukkaa, joka vaikak kävelyllä olisi etummaisena, ja siinä olisi monenlaista, joku edempänä scoutina tai innokkaana liikkujana, niin oliskos silloin koira itse vanhan herran tapaan muiden nuorempien tukena ja saisi siitä sitten vauhdin muutosta liikunnallisempaan päin,onnellisempaan siis. Mutta että koko porukka olisi turvallisen välimatkanpäässä vihollisesta eikä tykinruokana, vain bunkkeri voi olal tykiruokana ja tankki yms, mutta henkilö, jonka luonne ja osaaminen on tukea muita elämänviisaudessa ja viisaudessa, voisi kai olla toimeliaan ryhmän tukena, kuin kokki esim. Niin sitä minä vaan, kun pojat joskus kouluaikoina samaistivat eturintaman tykinruokaan, niin eihän se niinole: viholliset halutaan tylinruuaksi, ei sinne oman puolen kunnon sotilaiden kuulu lähteä. tYkinruoka tulee kai siitä, kun tykit olivat uusia tai niitä ei tiedetty paikalla olevan. Toinen koirani varmaankin olisi lääkintäjoukoissa, mutta ne ovat jotenkin eri juttu kuin pojat: ihmistä pienempiä, siksi saavat olla puremisella joskus uhkailevia, puolensa pitääkseen, ja kun ne eivät voi aina puolustaa niin ne voivat kumminkin jutustaa rinnalla ja olla niin paljon pelistä poissa että voivat suurisydämisinä välittää ja joskus niiden viisaudesta onkin apua, ja seurasta toki. Mutta niiden vahvuudet, jos luulisi metsäretken voitavan samaistaa sodan rintamaan, niin olisi niiden henkilökohtaisissa piirteissä, esim. ammatillisessa suuntautumisessa ja rodussa/kansallisuudessa sekä omassa näkemyksessä, luonteenlaadussa, stressin jan mielekkään toimeliaisuuden määrästä ja tyypistä kiinni eikä kaikilel samasta näkökulmasta, jonka tulisi olla mahdollisimman viisas ja tervehenkinen. Eli siis porukkana ne olisivat yhteisen viisauden mukaan mutta yksilöiden kantti ja luonteenlaatu, recklessness, räntäsään tsemppi,tarkat aistit, ihmisten luotettavuuden määrän taju ja sen huomioon ottaminen viisaasti yms henkilökohtaiset piirteet määräisivät yksilön paikan maisemassa, minkä mahdollistaisi se, etteivät he valehtelisi liian suureksi kanttiaan tai liian pieneksi vaaran määrää.


5.12.2019   Nyt villakoirallani on oma blogi https://villakoirabanjo.blogspot.com/ . Aiemmassa blogissani http://lukevatkoirat.blogspot.com on paljon koirieni sirkustreenistä 2010-2011.

tiistai 14. elokuuta 2018

Vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvan aggressiivisuuden syistä

Sukupuolten välisen aggressiivisuuden perussyy näyttäisi olevan naisten ja miesten erilaisissa ammateissa ja miesten armeijassa sekä siinä, että naiset ja miehet tykkäävät erilaisesta elämästä, erilaisista elämän uomista etenkin ammattien ja yhteiskuntaan sopimisenosalta mutta toki usein samantapaisista sen osalta,mitä elämänalueita olisi hyvä olla elementteinä elämäntavassa.
Naisten hyökkäävyys miehiä kohtaan on usein miesten käyttämän armeijamaisen tyylin, armeijamaisten edesottamuksien tms armeijalokeron sosiaalisten tölväisytjen tai miestenkeskisen tyylin ja menon ulottamisesta naisiin seurannut vastaava edesottamus ko miestä kohtaan mutta ko naisten harrastamien taitojen ja elämänalueiden värjäämänä. Niasten olettamus tuntuu tällöin olevan, että miehen pitäisi pitää miesmäinen elämä miesten juttuna ja antaa naisten elää naismallista elämää myös sosiaalisuuden osalta, siis miesten olla sen kannalta hyvällä tavalla yhteiskuntakelpoisia, siis antaa naisille tilaa naisenlokeroon.
Miesten aggressiivisuus naisia kohtaan johtuu usein kahdesta syystä: joko pidetään naisia erilaisuuttaan kummallisina tai huonolaatuisina taidoiltaan tai elämänviisaudeltaan ja siksi halutaan ampua alas mokomat lösöt pussukat tai epäviisaat elämäntaidoissa. Tai sitten opetellaan armeijahyveitä tai miesten ammatteja tai miesnäkökulman läpi muitaammatteja ja oletetaan, että miesten elämäntapa on hyvä ja sillä pitäisi olla valta maailmassa, ammutaan jekuilla ja epäreiluudella  ei-armeijamaiset ja ei-miesmäiset.
Lisäksi on niitänaisia, joiden mielestä miesten kuuluisi olla armeijamaisia heidän itsensä tapaan, ja niin yrittävät pakottaa sivistyneen tai arkijärkisen miehen ilkeileväksi tai pahantekoon tms. Sittenon sivistystä arvostavia naisia,jotka valittavat joidenkin miesten ja naisten sivistymättömästä käytöksestä, muttei se yleensä niin aggressivista ole. Ja on miehiä, jpotka yrittävät käyttää valtaa naisten ylitse pelaamalla epäreilua peliä, käyttämällä miehen lokeroa naisen lokerossa olijaa vastaan kuin olisi elämän tarkoitus olla sotamainen tappelu, jossa vain sotilas tai miesmallinen pärjää.
J a sitten on kulttuurierojen (arvot, ymmärrys, taidot,tavoitteet, yhteiskuntakelpoisuus, elämänviisaus, moraali eritasoiset, erilaiset) aiheuttamia konflikteja erimaalaisten välillä, olvatpa miehiä tai naisia.
Saman sukupuolen yksilöiden väliset konfliktit tai hyökkäykset käyttävät yleensä toisen osapuolen ihailijaa vastrakkaisessa sukupuolessa jonkinlaisena valta-asemana tai mukamas puolueettomana arvioijana, joka oikeasti on kamalan puolueellinen tai ainakin ottaa vahvasti kantaa, vaikka moraali sattuisi menemään niin päin, mikä kyllä on harvinaista.

18.11.2019   Pojat ja miehet kai luulevat, että helposti yht'äkkiä voi joutua naisten tai tyttöjen kaltaiseksi olemukseltaan, jollei pidä varaansa ja vältä kaikkea naisten ja tyttöjen hyvänä pitämää. Muttei se niin ole, vaanolemuksessa näkyy, mitä harrastaa, mitä tekee paljon ja millätekemisentavalla. Js vaikka harrastaa laulamista, niin olemuksessa on jotakin laulamisen tyyppistä,muttei välttämättä naislaulajien tapaan, jos itse matkii juuri mieslaulajia, vaan juuri niiden yhtyeiden tyyliä, joita eniten mieluusti kuuntelee. Mutta yhteisen tekemisen tuomien tuota ammattia tms koskevien keskustelujen myötä tulee tuon ammatin tms näkökulmaa ja tottumuksia ja se vaikuttaa olemukseenkin, milloin keskustelun myötä voi vähäksi aikaa tulla tuon toisen piirteitä kopiouitua itselleenkin, mutta se ei tarkoita niin hänen kaltaisuuttaan kuin luulisi, sillä tuolal toisella nuo piirteet olivat hänen taityojensa osia ja kopioineella taas jostakin matkaan tarttuneita käsittämättömiä maneereja.

torstai 9. elokuuta 2018

Sosiaalisten taitojen kehittämisestä

Vuosia sitten nuorena aikuisena harrastin karatea ja yksi naisvetäjä oli kamalan liikunnallinen ja osasi olla tunteva modernissa maailmassa, tukea nuorempia, siitä tuli hyvää meininkiä muttei se sitten jatkunut ollenkaan vaan elämä alkoi mennä kamalan huonosti ja mennyt vuosia huonosti sen jälkeen. Tässä jokin aika sitten lainasin kirjastosta Kinnusen, etunimeä en muista mutta nainen se oli, runoja ja siitä kun osan luin, niin oli samantapainen tyyli ja elämänviisaus, joka oli jotenkin lyhytnäköinen, mutta nyt tuli mieleen, että ovatkohan matkineet virsien tyyliä ymmärtämättä, mihin virsien teho ja niiden asema oikein perustuvat. Hyvä virsi on kovin viisaan uskonnollisen ihmisen laatima. Se suurella viisaudella ratkoo elämän ongelmat, esim. nostaa jonkin tavallisen sosiaalisen hankaluuden ylitse kauniimmille vesille, turvallisempaan elämään. Siitä tulee virren tyylin mahtavuus. Jos väittää olevansa samantapainen olemukseltaan mutta ilman,että tuo tyyli olisi ihan vain viisaudesta lähtöisin, virren ulkonäköä matkimatta, niin se viisaamman tyylin matkiminen on näyttelemistä, muiden huojaamista,mikä on epäreilua etenkin mnuorempia ja kokemattomammpia kohtaan, ja siinä kai voi nuorelle käydä kuten minulle että tunnistaa suuren taidon piirteitä tyylissä mutteivät ne sitten kannakaan, kun siitä kopioi, ja niin nuorelle käy huonosti,kun ei noita esikuvia joka oksalla kasva, paitsi että ainakin Suomessa linnut kai olisivat niin taitavia oikeasti. Niastenlehdessä oli juttua yleisestä syyttäjästä ja vieressä muu kuva tuontyyppisestä naisesta: on hyvä, että hän vaalii, mutta onko elämänkoekemusta kylliksi, ihmiskuvallaan kantavuutta ollenkaan riittävästi, onko hänen tunteillaan viisauttakantaa toiset yli karikoiden ja yhteisön hyvälle tolalle, yhteiskunnan viisaaksi ja hyväätekeväksi? Ihmiselämää oppii ymmärtämään, kun nuorena valitsee harrastuksen tai muutaman, joista erityisesti pitää, jotka itselle sopisivat, ja kun nuorena ja nuorena aikuisena etsii sopivaa ammattia, miettii eri elämäntapojen, elämänsisältöljen, taitojen ja elämänpiirien sopivuutta itselle, mitä ne tuovat, mitä vaativat, millaisia niiden elämänkuviot yleensä ovat, ja mitä merkitsee amm,atin sopivuus itsele versusu pakkopulla tai muiden suositusten perässä hedelmättömillä teillä ravaaminen.

Jotakin tuollaisesta viisaudesta oppisi lukemalla blogiani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi , sen tärkeiksi merkitsemiäni kohtia, mutta terveellä tavalla tekemisen ohjeiden osio on kamalan pitkä. Ammattien turvallisuudesta ja niiden huolehtimisen tavan yleisestä kannatuksesta http://healthilymoral.blogspot.com/2017/05/safety-in-government-jobs-with-position.html .