Maiden välisistä eroista, ym

 Koulussa aikanaan pojat omaksuivat mm tyhmyyden tavoittelua, kun tropiikkilaiset kuulemma eivät olleet niin sivistyneitä ja fiksuja. Muttei muu maailma ole niin kukn joku tropiikkilainen henkilö tai ryhmä. Maat ovat kyllä hallinnollisia yksiköitä, jotka järjestävät koitain asioita yhdessä virallisen tasonsa tai pääkulttuurinsa ohjauksessa. Mutta niin kukn kullakin koululuokalla on eri ammatteihkn haluavia ja eri maista kiinnostuneita, niin myös aikuisissa on vielä vahvempina näitä eroja yms. Suomeen ei ole ryntäämässä koko tropiikki vaan kai lähinnä mahdollisimman viilrästä elinympäristöstä tai suomalaisesta sivistyneen järjen määrästä harrastuneet tropiikkilaiset tms Suomi-suhteita omaavat. Samoin ei elämä ole kaikille samoissa ympyröissä pyörimistä vaan maakin koostuu eri ryhmistä, joilla yleensä ln eri ulkomaat kiinnostuksenkohteinaan, siis ne joissa kulttuuri on samoin harrastunut tai samanlainen arvoiltaan ja taitotasoltaan. 

Kovin ulkomaalaisista

 Onkohan moni kovin ulkomaalaisen oloinen Suomessa vauvasta asti asunut, joka on lähes aina kovin harrastunut noista ulkomaista, joiden maalaiseksi häntä luullaan? Ja onkohan moni heistä geeneiltään noista maista, esim. Afrikan helteen sammuttavuutta kaipaava? Mikä sitten estää heitä muuttamasta sinne, minne kulttuurillisesti pyrkivät mukautumaan? Saavatko he heilansa noista maista Suomeen muuttaneista, jotka eivät halua muuttaa takaisin entisiin oloihinsa? Mutta Suomesta sinne muuttavat olisi erillinen ryhmä. Sen pitäisi mennä turismin ja noiden maiden järjestämän pehmeän laskun kautta. Lapsi oli liian nuori muuttamaan itsenäisesti. Voisiko jo teini löytää paikan, tai parikymppinen? Kaikki ihmisten antamat ohjeet eivät pudä paikkaansa ja muuton viivästyminen vuosien verran kertoo, että jotkut ohjeet on ymmärretty väärin. Maailma ei ole täynnä pakkoa vaan aikuisdn ihmisen on muutettava aikuisille varsttua reittiä turismin, väliaikaisen asunnon, pidempiaikaisen asunnon ja kulttuuriin sulautumisen tietä. 

Kuumista maista ja kai lämpimämmistä maista Suomeen muuttaneilla on kai monella syynä, etteivät jotenkin kestä kuumaa. Heiltä on kestokyky sen suhteen loppu ja siksi tulevat hyvin paljon kylmempään maahan, mutta niin voi käydä, jostakin lähtien vain kuumassa elämisen taidot kateissa, pupu pöksyssä, muttei se kai aina ole heilan vaikutetta vaan jonkun muun esim argentiinalaisen mukamas tunneviisaan naisen vaikutetta ties mistä tullut, mutta se on kuitenkin oppimiskyvytön vire, joka meinaa, ettei nykyisellään tuota reittiä onnistu. Ihminen kai oli jonkin verran taitava esim kuuman kestämisessä, ehkei pitänyt mutta saattoi elellä niin arkeaan. Mutta sitten jossain välissä alkoi hirvittää kuumassa eläminen, ja jonkun ajan päästä kenties uuden samaistumisryhmän myötä jonkun kerran alkoi hirvittää niin, että lähti pois vain, jätti entisdn elämänsä tosta noin vain ja muutti seudulle, jolla tuota vaaraa ei ole, ja sopeutui noihin aivan eri oloihin, vaikkei kai aiemmin ollut niin aikonut sukeltaa moiseen ja ankkuroitua ko seutuun kulttuureineen. Mutta sellaiseen hirvitykseen on siis syy, taidot kadonneet tai tilanne muuttunut taidoille ylitsepääsemättömän hankalaksi. Eli syy on kai väluttömän kuoleman vaara, jollei vaihda parempaan taktiikkaan. 

Jos tropiikkiin muuttaa aikoville näyttää käyvän samantapaisesti, on muuttotaktiikkaa korjattava enemmän sellaiseksi kuin miten aikuiset yleensä oppivat ja mikä on tarpeeksi turvallista, jollei vielä kaikkea koko ajan osaa. 

Tietääkseni tuollainen hirvitys ei mene ohi vaikka itse luulisi niin, sillä kun nuorena aikuisena kokeilin koskimelontaa ja se oli kivaa mutta kaaduin kerran, niin siitä jäi ei-niin-sujuva olo ja hirvitys, joiden ajattelin menevän ohi parissa-kolmessa päivässä muttei ole mennyt ohi yli kahdessakymmenessä vuodessa, kuolemanvaara huteron taitotason vuoksi. Mutta muuta on voinut tehdä ihan taitavasti, vaaratta, ainakin montaa tekemistä.