Numero- ym symboliikasta

Alkuvuodesta 1999 ajattelin, ettei vuosiluku vaikuta mitenkään, kuinka se muka vaikuttaisi, jos yhdeksikkö viittaa moraaliin ja ihmiset eivät yleensä ole yltiöpäisen innostuneita moraalista. Mutta sitten keväällä minulle kävi kanmalan huonosti ja muut tuumivat sen ehkä johtuneen vuosiluvusta, että näinkö päin se vcaikuttikin. Tuota nytt kun tarkemmin miettii, niin jos ihmiset haluavat olla vuosiluvun mukaan tai luokitella muut vuosiluvun mukaisiksi, niin he aina helpottavat kuluvan vuoden symboloiman piirteen kriteereitä niin ettei se käytännössä vaadi mitän tavallisesta oikkeavaa siihen suuntaan mutta kepaa kumminkin sellaiseksi. Ja niin vuonna 1999 kuka tahansa kai saattoi saada joiltakin moraalisen luokituksen itselleen, jolloin sai moraalisten oikeuksia, mikä tarkoittaa, että sai oikeuksia, joita tavallisesti myönnetään siksi, että jokin teko on edullinen laajalle ryhmälle eikä tuota haittaa, on vastuuntuntoinen, mutta nyt nuo oikeudet saattoi osan aikaa saada, vaikkei ollut hyväksi vaanm haitaksi ja vaikkei kantanut vastuuta kaikista seurauksista, ja niin 1999 oli epäonnisempi vuosi kuin keskiverto, moraaliuttomampi. Vastaavasti kai 2016 saattoi pahaksi kelvata melkein mikä vain ja olla niin laimeampaa, lähempänä keskivertoa kuin yleensä, samoin seksi.
Tämä on ihan eri asia kuin yhteisön arvojen symboloiminen esim. lipun värein niiden tukemistarkoituksessa, jolloin ei yritetä ympätä muihin uutta vaan vain tuetaan jotakin, mitä ihmiset itse arvostavat laajoin joukoin.

Mietteitä armeijoista

Kun ydinaseet 1940-luvulla ensi kerran kehitettiin, niin reaktio oli ensin osin kokoluokkaerosta piittaamaton, osin militaristinen ja osin rauhanaktivismimainen, mistä syystä tavallinen armeija tuntui luokittuvan samantapaisesti. Kun taas nyt 2018, kun Yhdysvaltain aiemman presidentin kuolemalaittoi monet miettimään ydinsodan vaaraa, niin reaktio oli poispäin ydinsodasta, kovinkin sopuisasti, mutta samaan aikaan maanpuolustushenkisyyteen päin erillisenä tekona ihan vain tavallisen armeijan osalta, mikä on hyvä siksi, ett' isot katastrofit on vältettävä mutta yhteiskuntien toimivuus edellyttää niiden suvereeniutta, on voitava elää elämäänsä menemättä kamalasti lyttyyn, antaen asiakysymyksille paljon tilaa ja joustamatta niin paljon, että paha olo poikii jotakin sisällissodan ja terrorismin tapaista. Tästä syystä myös ydinsodan välttäminen tuntuu vaativan jonkinlaista suvereeniutta ja kykyä puolustaa arvokkaita asioita.


Luin joskus ajat sitten science fiction romaania Avioliitot vyöhykkeiden välillä, joka ei muistaakseni ollut kovin hyvä, mutta jossa oli ideana, että maailma oli jakautunut vyöhykkeisiin, joiden välilläavioliitot olivaty asukkaille mahdollisia, kun olivat kovin motivoituneita omaksumaan tuon toisen vyöhykkeen tavat,näkökulman, atidot, arvot, sosiaalisuuden yms, muttei oikein muu kanssakäyminen vyöhykkeiden välillä, kun halusivat liian eri tavalla elää. Venäjästä on Suomeen verrattuna sanottu joskus, että on järkikeskeisyyttä muttei samantapaista ja samantasoista kuin Suomnessa, joten suomalainen ei oikein sinne sovi, ja siksi sen on oltava eri maa. Toisaalta samalla ilmastovyöhykkeellä järjen, maailmankuvan, tunteiden, tekemisten, elelemisen, yhteiskunnan tyoiminnan, sosiaalisuuden, arvojen jne tyypissä ja suhteissa, siinä, millainen elämän kokonaisuus on ja elämäntavat, on paljon samaa, kun taas eri ilmastovyöhykkeillä ne suhtautuvat toisiinsa eri tavoin ja ovat erityyppiset, mikä tekee sen, ettei voi yhtä aikaa olla kahden eri ilmastovyöhykkeen tavalla. Savossa asuminen tuo vaikutelman, että maailmassa alueet ovat ihan erilaisert, vähän kuin Savo muuhun Suomeen verrattuna omanlaisensa. Pääkaupunkiseudulla asuessani taas Euroopan ja Aasian pääkaupungeissa matkustaessani paljon saattoi tehdä ihan samoin kuin Hlesingissä, joten ovatkohan pääkaupungit ja niitä muistuttavat suuret kaupungit yksi kansainvälisen yhtenäiskulttuurin vyöhyke, jolla voi matkailla ja tehdä töitä toisessa maassa, vaikkei kenties koko kaupungin vöestö ole samanlainen.Mutta erilaisia olisivat sitten enemmän maaseutumaiset paikkakunnat, jotka ovat enemmän paikalliskulttuurin aluetta. Mistä syntyi vaikutelma,että ovatko maat ja rajat luontevin hahmotustapa vai onko luontevampaa, jos yhteen punoutuvia kokonaisuuksia on useamman kokoisia ja pienempiä rajanvetoja myös. Pikkupaikkakunnille pitäisi kai ensi sijassa matkustaa vain sen kulttuurin yms kiehtomana, niin kuin elämänvalintoja yleensäkin on hyvöä tehdä, eri yksilöt silloin eri tavoin valitsevat ja se on hyvä, toimivinta.

Miksi paha on seksuaalisen oloinen aika usein

Seksuaalinen vaikutuksen tekeminen liittyy usein siihen, että on vaistotasolla jotenkin vakuuttava tai itse seksuaalisessa mielenvireessä, mikä usein liittyy siihen,että itselle joku on vaistotasolla kovin vakuuttava, vaikkei aina itse ymmärrä,että kuka ja miten ja miksi. Tuo vakuuttavuus on yleensä sitä, että toinen on kovin paljon sinua taitavampi jossakin elämän taidossa, jota kovin kaipaat tai tarvitset. Jos huomaat itse tavallisella havaintokyvylläsi jatkuvasti, että hän on niin taitava, niin arvostat häntä arkijärkisesti siitä.Jos sen sijaan huomaat sen vain osan aikaa, joko tavallisella havaintokyvylläsi mutta ehkä liian vikkelästi ohitse mennen että järjelläsi ymmärtäisit sen koko ajan,tai sitten esim. vanhojen sosiaalisten havaintojesi pohjalta ja toimivuuden perusteella päättelisit, että hän on etevä joissakin elämäntaidoissa,niin silloin yleensä käyttäydyt kuin hän ei olisi taitava mutta hänellä olisi vetovoimaa, jonka tulkitset seksuaalisuudeksi. Pahan ihmisen perusjärjen taitotaso ei yleensä ole kovin korkea, ja niinpä hän usein joutuu tilanteeseen, jossa joku toinen (ytoiset ovat yleensä keskimäärin taitavampia kuin hän) tekee vaikutuksen häneen, mutta hän ei oikein pysy perässä että miten tai miksi se olisi niin ja miksi se pitäisi ottaa arvostavasti vaalien huomioon, ja niin hän ohittaa sen, mutta tuntee mojovan tunteen, jonka yrittää kääntää hyväkseen väittämällä, että se on toisen osapuolen seksuaalisten kiinnostavuutta ja siis osin hänen omaa seksuaalista kiinnostavuuttaan tuolle toiselle. Näin pahalla on useammin seksuaalissävytteiset tai toiseen isoimman osan ajasta ilamn järjenohjausta nojaavat sosiaaliset suhteet kuin muilla, etenkään elämäntaidoissa osaavaisilla, joilla taas voi olla edullisemmat sosiaaliset suhteet, vähemmän ristiriitaiset tai riistävät. Seurustelusuhde on mahdollinen, jos osapuoletn välillä on (sekä ystävyyttä että) seksuaalista vetovoimaa eli mojovaa tunnetta ei tarvita eikä järjettömyyttä etenkään, os arvostaa tuota toista ja osaa olla tervehenkinen ja reilu sosiaalisissa suhteissaan. Parinvalinta vaikuttaa läheisenä kontaktina kamalan pitkän aikaa, siis mm asemaasi yhteiskunnassa, elämänpiiriisi, taitotasoosi, sosiaalisten suhteidesi toimivuuteen, ym
Tästä syystä kai luku 6 viittaa sekä seksiin että pahaan, tuon mojovuuden vuoksi. Seksuaalisuuteen viittaus siihen tulee kai 2 kertaa kolmesta, missä kolme viittaa tunteiudenmukaisuuteen yms hyvään rakenteeseen kokonaisuudelle, esim. yksilön elämälle ja yleisellä tekemisentavalle.

20.1.2019   Joillakin miehillä on käsitys, että naiset naivat, jos on paholainen heitä kohtaan, mutta eikö se kuulosta väärinkäsitykseltä ja ytodellinen syy ole, että nainen nai herkästi, kun mies on yhtä varteenotettava kuin naiset yleensä ovat. Siksi kannattaa kehittää taitoja, muttei niiden tarvitse olla miesmallisia vaan kunhan on hyvää varteenotettavaa seuraa.

Ei-niin-kehuvia aatoksia miesten piirteistä

Tuli tässä mieleeni, että ihmiset kai hahmottavat Johannes-nimen transvestiitteihin liittyväksi, koska se on lähellä Johanna-nimeä ja miehet usein hakevat suojaisaa paikkaa elämässä ja yhteiskunnassa, vaikkei se niin joka kohdaltaan olisi vastuuntuntoinen yhteiskunnan kannalta tai muutenkaan, ja siksi siis nimet ovat heille tärkeitä: luovat paikan olla jotakin ilman, että on täyttänyt mitään ehtoja ollakseen siinä. Eli transvestiitti ei kai siis ole naisten kaltainen taitoiltaan, arvoiltaan, tavoitteiltaan, mieltymyksiltään ja edesottamuksiltaan, vaan pikemminkin pelaa jonkin pelivaran puitteissa, kuluttaa jotakin liikaa sallivuutta, jonka syynä kai on se, ettei ymmärretä erojen asenteissa olevan niin suuria.

Kanssa jos mies usein tekee oikein päin olevan tavallisesti yhteiskunnassa sivistyneenä pidetyn perspektiivin mukaisia tekoja vähän kuin olisi kyse hirtehishuumorista, niin se ei ole vain huonon taitotason seuraus, vaan merkki siitä, ettei hän varsinaisesti elä siitä perspektiivist' käsin, vaan tekee käytännön valintojaan jotakin muuta perspektiiviä myöten, joka saattaisi olla projekti kaapata naisten lokeron piirteitä termeinä itselleen, ikään kuin suorittaa niitä, ja saada sitten se asema, jonka jotkin naiset ansaitsivat, joka oli heidän elämälleen varattu, ja naiset jäävät ihan ilman tai ulkokohtaisesti noita juttuja suorittavien miesten perspektiivien vaikutteiden lättäniksi laittamiksi eivätkä elämään omaa elämäänsä vapaasti ja arvostettuina niin kuin piti, niin kuin ansaitsisivat.

 * * *

23.11.2018   Kylläpä tuli huonolaatuinen kirjoitus, mutta niin montaa naista kiinnostava aihe, ettei uskalla ottaa poiskaan. On tänä syksynä ollut sekä pää että kirjoitustaito kadoksissa, kai koulujen opettajien vaikutteen myötä.

* * *

Se miua vaan ihmetyttää noin negatiivinen asenne miehillä. On kuin arkeija ei toimisi. Kai kaavamaisissa kulttuureissa, joissa pakotetaan eik perustella, moni sivistynyt juttu tuppaa kääntymään vastakohdakseen, etenkin jos ei osata opettaa kulttuurin mielekkyyksiä maahanmuuttajille lapsineen. Mutta Suomessahan osataan perustella ja ideana aina on vapaus ja hyvä elämä, mahdollisimman vähällä vaivalla mutta viisaasti, ja siksi siis tervehenkisesti. Niin ettei kulttuurin kuuluisi kääntyä vastustamiseksi kuten esim. Ruotsissa kai käy. Mutta tajuavatko siis nuoret miehet jotkin ohjeet väärin? Esim. että kun eivät osaa, niin tekevät jäykän kaavan jostakin vinkistä tai ohjeesta ja nuiin menettävät vapauden. Tai kun pelkäävät ulkomaita, niin luulevat näiden olevan yksi maa, yksi joukkio, eikä kamalan monta eri ryhmää, ja siksi sitten hylkäävät suomalaista kulttuuria ja niin menettävät vapauden? Vai eivät hyväksy nuorina lässyn oloisia kaukaisia juttuja kuten vaikka rakkausavioliitto, ja niin joutuvat huonoon lokeroon kun ottavan rinnalleen jonkun ikvävästi vaikuttavan, jonka kanssa ei rakentava yhteiselo yhteiskunnassa ja parisuhteessa suju, ja näin jo aievaiheessa, nuorenakin? Vai tulkitsevat väärin jonkin armeijajutun, että nuoret miehet paljolti ytksinään siellä riuntamalla puolustavat, niin luulevat, että kukin yksinään joutuu koko armeijan tehtäviin, tai yksin siksi, ettei osaa komennella muita niin että elämä sujuisi, vaikka eihän pomonkaan jhomma ole komentelua vaan asioiden järjestämist'ä ja opettamista. Kokevatko nuoret miehet suojatuimmaksi lokeron "Tuo on nyt kyllä liian ala-arvoista menoa!"? Miksi?
Nää on siis Helsingin ajalta mietteitä näin jälkikäteen. En oikein tiedä, miksi niitä kirjaan.

Ihmisiä on kovin erilaisia

Moni suomalainenklishee ihmisten samankaltaisesta elämästä ei pidä paikkaansa. Esim. useimmat akateemiset työssään lähinnä yksinomaa lukevat ja miettivät maailmankuvan asioita, kun taas hoitoalojen ihmiset vain kuulostelevat, että mikä on vointi ja mitenolisi mukava ja miten paranisi eli eivät tee mitään maailmankuvaan ja ei-sosiaalisesti-motivoituneeseen ajatteluun liittyvää. Niin siis jos ihminen on suuntautunut erityyppiseen ammattiin, niin voi olla, että jo se tekee hänestä ihan eri asioiden puolien kanssa tekemisissä olevan, ihan eri taitojen avrassa suunnistavan arjessaan.
Usein on kai niin, että median maailmankuva, että millaisia paikkoja ja elämäntaåoja voi olla maailmassa, onkin pitkälti kuva muun maailman suomalaistyyppisistä puolista, ja ihan jo Euroopassakin moni paikka on elämänsä keskipisteiltä, arvoilta ja aksiomilta tosiaan liian erilainen voidakseen koskaan olla samaa maata käytännössä.
Eli kun joku tulee ulkomailta Suomeen, niin ei hän välttämättä ole käynty koulua, ei omaa sivistystä tavoitteissaan, ei suomalaisentyyppisiä arvoja, ja niin suomalaisten sosiaalinen silmä jää pois käytöstä, kun joku väittää, että joo tää on mun vamnha tuttu, oltiin siellä ja siellä töissä yhtä aikaa, mihin ulkomaalainen komppaa jotakin sitten jatkiossa. Eli tarttis ihan vaan toisten tekemisistä, niiden ääneen mainitsemista asioista, laadusta, juonittelun määrästä ja tyypistä, vaikutelmasta päivien sisällöstä yms arvioida,millainen ihminen voi olla, millainen hän siis luultavasti on, eikä mistään koulussa opetetuista aksiomista, että kaikki mukamas olisivat samanlaisia, esim. sivistyneestä maailmasta tai tiettyjä asioita huomioivia. Ja näin jokaisen kohdalla. Ehkä silloin tajuat omankin haaveammattisi paikan omana suuntautuneisuutenasi, kenties työnäsi, osana paikkaasdi maailmassa, sitä mitä olet, mitä muilel olet ja mitä voit panoksena tuoda yhteiskuntaan.
Jos ihmisestä oli kiva tulla Suomeen, niin hän ehkä mielellään komppaa jotakin samannäköistä ulkomaalaista, esim. istuu päivän tai tunnin pari jollakin kurssilla, jolla tämä/näömä käyvät, ehkä häntä kiinnostaa etukäteenkin selata kirjaa hiukan, tuntea kurssia vähän, ja istua siellä sitten, on paikka suomalaisena tms, ja niin jos sama henkilö vaikuttaa etri kertoina erimaalaiselta tai erityyppiseltä sosiaalisesti,niin hän varmaan onkin sen verran erilainen kuin ihan erimaalainen eri henkilö, vaikka sitten vaihtuisi päivittäöin, saisi jokin porukka kokonaan kokeilla jotakin kivaa pestiä istua suomalaisessa koulussa tms, ja sanoa sitten jälkikäteen, että joo on käynyt suomalaistra koulua.

Pukeutumisesta

Luin tässä naistenlehteä ja kiinnitin huomiota siihen, että naisten pukeutumista koskevat kommentit ovatkin kai miesten tekemiä. Niinpäniissä sanotaan, että se ja se oli pukeutunut siihen ja siihen vaatteeseen, muttei oikein oteta kantaa, että mikä vaate se on ja miksi siihen pukeudutaan. Samoin käy niin, että kaikki naiset ovat vain naisia ja niin lukija olettaa kunkin voivan käyttää kaikkia asustetyyppejä, mutta todellisuudessa ideana on, siis hyvä tulos elämän ja työelämän kannalta syntyy, kun kukin pukeutuu itselleen tyypillisesti ja saa sillä itselleen sopivan lokeron. Kaikki naiset ovat siis kovin erilaisia. Mutta onhankullakin, tai siis useimmilla Suomen ilmastoon sopeutuneilla, monta erilaista tekemistä elämässään: on työ, vapaa-aika, harrastukset, suuntautuneisuus tietynlaiseen elämään, tietynlaisiin arvoihin ja tiettyihin ymmärryksen lajeihin ja tasoihin, sekä joidenkin asioiden, aihepiirien tai taitotasojen laiminlyömis- tai jonkinlainen ohittamistaipumus, sekä tietenkin elämäntapaan, elämänrytmiin, löuonteenlaatuun ja sosiaalistem suhteiden tyyppiin sekä sosiaalisuudent yyppiin liittyvää pukeutumista: tuulipuku vai frakki, pinkki vai harmaa vai vihreä, tasavärinen vai kirjava, koristeellinen vai perus vai johonkin perspektiiviin viittaava, mitkä tekemiset, mitkä mielekkyydet, minkätasoiset vahvuudet missä, mikä viihtyvyys, mikä vaatteiden huollon määrä ja taidon vaativuus, mikä arvojärjestys, minkä ilmaston mukavuudenhalu ja viihtyminen, minkä ammattien perustekemisten ikuinen jaksavaisuus ja niissä viihtyminen, keiden kaltainen tyyliltään,viihtymisen ulkonäöltään, keiden kanssa sama särmä, kenelle luotettava, kuka jää ulkopuolelle käytännössä, mihin elämänpiiriin ytähtää, minkä voi ostaa valmiina ja mitkä asiat yhteiskunnassa on osattava aina huolehtia itse, mikä on elämän perusvirran suola, yms.

Suomalaisten sosiaalisten taitojen parantamisesta

Olen alun perin kotoisin Helsingistä, missä oli kovinakateemista ja oli terveiden elämäntapojen taitoja ja taitoja yhteiskunnan hyvällä tolalla pitämisessä muttei niin sosiaalista silmää muuten kuin asiapointtien osalta. Savonlinnassa on taas ollut taide- ja matkailuorientoitunutta ja ihan toisenlainen sosiaalinen silmä, joka tuntuu opettavan aiemmin täysin huomiokyvyn ulkopuolelle jääneitäasioita, jotka eivät yleensä ole ollenkaan kauniita: tyypillinen mieleen täällä nouseva kysymys on, onko ulkomaalainen kokonaan ilman sivistystä, haluaako esim. ruuan tuomalla positiivisenoloisella ulkonäöllä ja ilmapiirilläkorvata kaikenlaisen kauniin, taitavan, tunteidenmukaisen, tavallisesti arvossa pidetyn, mm järjen, ja onko onnistunut niin olemaan korkeassa asemassa suomalaisten ylitse, esim. taiteen ja uskonnon korkeimmilla paikoilla, ja vastaavasti ovatko muut vastavilla paikoilla niin ikään rimanalitusten, ulkomaalaisuuden, suomalaisvihamielisyyden ja murhien sekä näyttelemisen myötä eivätkä omaa ko aiheiden taitoja tai omaavat niitä vain kiipiujämäisesti, suomalaisia osaavaisia lahjakkaista murhaten ja huonoihin elämänkohtaloihin tönien. Kun yleinen taitotaso siis noissa tehtävissä on alempi kuin suomalaisilla yleensä lahjakkuutta niihin on, niin suomalaisia yleensäeivät niin kiinnosta nuo virat ja niiden sosiaaliset ym ympyrät, ja niin suomalaiset osin tahallaan jäöttäytyvät pois ja vähemmän arvostettuihin virkoihin ym töihin, missä on muunlaista elämänsisältöä. Mutta silloin ulkomaalaisten on helpompi vallata korkeat virat. Ylipäätään Savonlinnassa saa vaikutelman, että murhia on Suomessa kamalan paljon ja ulkomaalaisten osuus väöestöstä paljon yli puolet. Mikä toisaalta tarkoittaa, että demokratyian ruohonjuuritason toimivuus ei ole taattu kuten suomalaisuutta osaavien käsissä olisi.
Usein kun vertaa Suomessa pöyristyttäviä yhteiskunnallisia ongelmia ulkomaihin, niin ulkomaista kehutuimmillaainakin on niitä vielä kamalasti enemmän. Suomalainen taipumus perustella valinnat (kannatavuusperusteinen tms järkiperusteinen moraali, arkijärkisyys, kokonaiskuvallisuus, vastuuntunto ja tervehenkisyys) ja sallia paljon yksilönvaputta auttaa isoimmista ongelmista pois melkien kuin niitö ei olisikaan.
Samoin tulee mieleen,e ttä onko järkeä vaadittaessa koulumaista tms koulutetun oloista ulkoa päpättänyt tyypillisesti mennyt ohitse järjeltään etevien, kouluasian jo vuosia sitten hyvin osanneiden, joilla on ajattelun taidot edelleen hallussaan. Ja käyttävätkö jotkut sosiaalisena silmänään luokittelua yhdistyneenä yksittäisten ykislöiden perusteella arvailuun, vaikka nuo yksilöt samassa luokituksessa ovat kovin erilaisia, jolloin siis koko luokka, esim. vuosikymmeeniä vanhemmat tai muuta ammattiryhmät kuin oma, saa jonkin luokituksen, joka on edullinen osalle sen jäsenistä ja kovin vahingillinen osalle. Ja miksei tieto ryhmien tyypillisistä elämäntilanteista ja piirteistä leviä, esim. ettei hoitoalojen työ ole koko maailmankuvan kanssa ja että pöpöisyys voi heikentää ymmärrrystä ja vointia, taie ttä nelikymppisestyä ylöspäin tulee taitoihin yleensä epätasaisuutta, kun kyllästymisestä seuraavia huolimattomuusvirheitä on enemmän ja niitä on enemmän myös siksi, että jotkin nuorempana ylittämättömät sosiaaliset hankaluudet helpottuvat kamalasti, jos joitakin vaatimuksia vain ohittaa, esim.kaavamaisten ruutumallisten huonojen akateemisten päiden esittämiä tyyli- ja lähestymistapavaatimuksia ja vaihtaa sivistyneempään tervejä'rkisempään paremman objektiivisuuden omaavaan akateemiseen päähään tai arkijärkeen niissätilanteissa.

Blogilinkki: yksinäisille elämänohjeita & heilan löytämisestä

Tollanen http://yksinaisille.blogspot.fi

Poikien ja nuorten miesten meiningin korjaamisesta

Pääkaupunkiseudulla nuoruudessani tuntui käyvän niin, ettei poika joskus jotakin osannut ja sai jostakin vastauksen, että tuolla tavalla ei kyllä opi, niin kysyi että mitä sitten oppisi, niin sai vastauksen, ett insinööriksi vaikka pääsisi, ja niin treenasi insinööriuraa varten ja muuttui entistä tyhmemmäksi. Jollei jollakin tietyllä tavalla opi, niin ei se merkkaa,e ttei kyseinen ihminen oppisi esim. katselemalla, katsominen on kovin hyvä ja tehokas oppimisen tapa. Ja jollei lapsena kaikkiin aikuisten ammatteihin ole vielä kyllin taitava, niin ei se merkkaa, etteikö niihin voisi oppia, kun vuosia on vielä ennen kuin on vanhuuseläkkeellä. Lähinnä jää kiinni asenteesta: onko avoinna juuri tuolle elämänalalle, pitääkö sitä hienona ja arvostettavana, etsiikö monipuolisesti sillä hyödyllisiä hyveitä, mm yhteiskuntakelpoisuutta koko ajan. Nuorten miesten pieleen tai pahantekoon m,enevä meno on usein kiinni siitä, erttei insinööripäällä saa aikaiseksi mitään toimivaa, kunnollista, ja niin nuori mies tuumii, ettei osaa synnyttää muuta, mutta voihan esim. käsitöitä tehdä oppikirjan ohjeen mukaan, jos ohje on kyllin helppo, tekee turvallisin tavoin ja arkijärkisesti, voi sillä tavoin saada aikaan jotakin toimivaa. Myös muita elämänaloja voi opiskella kirjoista ja itse tehden sekä elämää eläen,jolloin, vaikkei ryhtyisi niiden ammattilaiseksi, niin on kuitenkin taitotasoltaan paljon taitavampi kuin insinöörialoille suuntautunut varsin yksialainen. Jos nuoren miehen meininkiä haluaa korjata, niin olisi vain opertettava tavallista muuta elämää,mutta ilman,e ttä olettaa, ettei hän koskaan tee pahaa, pieleen, tms, eli varmistus tarttee olla, jos kerran pojan mielestä ei osaakaanonnistua muussa kuin pahanteossa,se kun käy tunariltakin.

Eturintaman sotilas

Katselin tässä koirieni kanssa kävelyllä, kun aprikoosinvärinen villakoirani,9-vuotias uros, olijoskus sanonut, että aprikoosi on kärvistelevä väri, ei tuo oikein hyvää elämää vaan taidesuuntautuneen ulkoa opettelevan lättnän mutta tytöille monesti sopivaa lokeroa tekevän tuntevan, niin katselin, että mikäs sille sitten olisi onnellinen tapa olla aprikoosi kun on, niin näytti siltä, että jos se olisi eturintaman sotilas, ei aivan etummainen vaan sitä porukkaa, joka vaikak kävelyllä olisi etummaisena, ja siinä olisi monenlaista, joku edempänä scoutina tai innokkaana liikkujana, niin oliskos silloin koira itse vanhan herran tapaan muiden nuorempien tukena ja saisi siitä sitten vauhdin muutosta liikunnallisempaan päin,onnellisempaan siis. Mutta että koko porukka olisi turvallisen välimatkanpäässä vihollisesta eikä tykinruokana, vain bunkkeri voi olal tykiruokana ja tankki yms, mutta henkilö, jonka luonne ja osaaminen on tukea muita elämänviisaudessa ja viisaudessa, voisi kai olla toimeliaan ryhmän tukena, kuin kokki esim. Niin sitä minä vaan, kun pojat joskus kouluaikoina samaistivat eturintaman tykinruokaan, niin eihän se niinole: viholliset halutaan tylinruuaksi, ei sinne oman puolen kunnon sotilaiden kuulu lähteä. tYkinruoka tulee kai siitä, kun tykit olivat uusia tai niitä ei tiedetty paikalla olevan. Toinen koirani varmaankin olisi lääkintäjoukoissa, mutta ne ovat jotenkin eri juttu kuin pojat: ihmistä pienempiä, siksi saavat olla puremisella joskus uhkailevia, puolensa pitääkseen, ja kun ne eivät voi aina puolustaa niin ne voivat kumminkin jutustaa rinnalla ja olla niin paljon pelistä poissa että voivat suurisydämisinä välittää ja joskus niiden viisaudesta onkin apua, ja seurasta toki. Mutta niiden vahvuudet, jos luulisi metsäretken voitavan samaistaa sodan rintamaan, niin olisi niiden henkilökohtaisissa piirteissä, esim. ammatillisessa suuntautumisessa ja rodussa/kansallisuudessa sekä omassa näkemyksessä, luonteenlaadussa, stressin jan mielekkään toimeliaisuuden määrästä ja tyypistä kiinni eikä kaikilel samasta näkökulmasta, jonka tulisi olla mahdollisimman viisas ja tervehenkinen. Eli siis porukkana ne olisivat yhteisen viisauden mukaan mutta yksilöiden kantti ja luonteenlaatu, recklessness, räntäsään tsemppi,tarkat aistit, ihmisten luotettavuuden määrän taju ja sen huomioon ottaminen viisaasti yms henkilökohtaiset piirteet määräisivät yksilön paikan maisemassa, minkä mahdollistaisi se, etteivät he valehtelisi liian suureksi kanttiaan tai liian pieneksi vaaran määrää.


5.12.2019   Nyt villakoirallani on oma blogi https://villakoirabanjo.blogspot.com/ . Aiemmassa blogissani http://lukevatkoirat.blogspot.com on paljon koirieni sirkustreenistä 2010-2011.

Vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvan aggressiivisuuden syistä

Sukupuolten välisen aggressiivisuuden perussyy näyttäisi olevan naisten ja miesten erilaisissa ammateissa ja miesten armeijassa sekä siinä, että naiset ja miehet tykkäävät erilaisesta elämästä, erilaisista elämän uomista etenkin ammattien ja yhteiskuntaan sopimisenosalta mutta toki usein samantapaisista sen osalta,mitä elämänalueita olisi hyvä olla elementteinä elämäntavassa.
Naisten hyökkäävyys miehiä kohtaan on usein miesten käyttämän armeijamaisen tyylin, armeijamaisten edesottamuksien tms armeijalokeron sosiaalisten tölväisytjen tai miestenkeskisen tyylin ja menon ulottamisesta naisiin seurannut vastaava edesottamus ko miestä kohtaan mutta ko naisten harrastamien taitojen ja elämänalueiden värjäämänä. Niasten olettamus tuntuu tällöin olevan, että miehen pitäisi pitää miesmäinen elämä miesten juttuna ja antaa naisten elää naismallista elämää myös sosiaalisuuden osalta, siis miesten olla sen kannalta hyvällä tavalla yhteiskuntakelpoisia, siis antaa naisille tilaa naisenlokeroon.
Miesten aggressiivisuus naisia kohtaan johtuu usein kahdesta syystä: joko pidetään naisia erilaisuuttaan kummallisina tai huonolaatuisina taidoiltaan tai elämänviisaudeltaan ja siksi halutaan ampua alas mokomat lösöt pussukat tai epäviisaat elämäntaidoissa. Tai sitten opetellaan armeijahyveitä tai miesten ammatteja tai miesnäkökulman läpi muitaammatteja ja oletetaan, että miesten elämäntapa on hyvä ja sillä pitäisi olla valta maailmassa, ammutaan jekuilla ja epäreiluudella  ei-armeijamaiset ja ei-miesmäiset.
Lisäksi on niitänaisia, joiden mielestä miesten kuuluisi olla armeijamaisia heidän itsensä tapaan, ja niin yrittävät pakottaa sivistyneen tai arkijärkisen miehen ilkeileväksi tai pahantekoon tms. Sittenon sivistystä arvostavia naisia,jotka valittavat joidenkin miesten ja naisten sivistymättömästä käytöksestä, muttei se yleensä niin aggressivista ole. Ja on miehiä, jpotka yrittävät käyttää valtaa naisten ylitse pelaamalla epäreilua peliä, käyttämällä miehen lokeroa naisen lokerossa olijaa vastaan kuin olisi elämän tarkoitus olla sotamainen tappelu, jossa vain sotilas tai miesmallinen pärjää.
J a sitten on kulttuurierojen (arvot, ymmärrys, taidot,tavoitteet, yhteiskuntakelpoisuus, elämänviisaus, moraali eritasoiset, erilaiset) aiheuttamia konflikteja erimaalaisten välillä, olvatpa miehiä tai naisia.
Saman sukupuolen yksilöiden väliset konfliktit tai hyökkäykset käyttävät yleensä toisen osapuolen ihailijaa vastrakkaisessa sukupuolessa jonkinlaisena valta-asemana tai mukamas puolueettomana arvioijana, joka oikeasti on kamalan puolueellinen tai ainakin ottaa vahvasti kantaa, vaikka moraali sattuisi menemään niin päin, mikä kyllä on harvinaista.

18.11.2019   Pojat ja miehet kai luulevat, että helposti yht'äkkiä voi joutua naisten tai tyttöjen kaltaiseksi olemukseltaan, jollei pidä varaansa ja vältä kaikkea naisten ja tyttöjen hyvänä pitämää. Muttei se niin ole, vaanolemuksessa näkyy, mitä harrastaa, mitä tekee paljon ja millätekemisentavalla. Js vaikka harrastaa laulamista, niin olemuksessa on jotakin laulamisen tyyppistä,muttei välttämättä naislaulajien tapaan, jos itse matkii juuri mieslaulajia, vaan juuri niiden yhtyeiden tyyliä, joita eniten mieluusti kuuntelee. Mutta yhteisen tekemisen tuomien tuota ammattia tms koskevien keskustelujen myötä tulee tuon ammatin tms näkökulmaa ja tottumuksia ja se vaikuttaa olemukseenkin, milloin keskustelun myötä voi vähäksi aikaa tulla tuon toisen piirteitä kopiouitua itselleenkin, mutta se ei tarkoita niin hänen kaltaisuuttaan kuin luulisi, sillä tuolal toisella nuo piirteet olivat hänen taityojensa osia ja kopioineella taas jostakin matkaan tarttuneita käsittämättömiä maneereja.

Sosiaalisten taitojen kehittämisestä

Vuosia sitten nuorena aikuisena harrastin karatea ja yksi naisvetäjä oli kamalan liikunnallinen ja osasi olla tunteva modernissa maailmassa, tukea nuorempia, siitä tuli hyvää meininkiä muttei se sitten jatkunut ollenkaan vaan elämä alkoi mennä kamalan huonosti ja mennyt vuosia huonosti sen jälkeen. Tässä jokin aika sitten lainasin kirjastosta Kinnusen, etunimeä en muista mutta nainen se oli, runoja ja siitä kun osan luin, niin oli samantapainen tyyli ja elämänviisaus, joka oli jotenkin lyhytnäköinen, mutta nyt tuli mieleen, että ovatkohan matkineet virsien tyyliä ymmärtämättä, mihin virsien teho ja niiden asema oikein perustuvat. Hyvä virsi on kovin viisaan uskonnollisen ihmisen laatima. Se suurella viisaudella ratkoo elämän ongelmat, esim. nostaa jonkin tavallisen sosiaalisen hankaluuden ylitse kauniimmille vesille, turvallisempaan elämään. Siitä tulee virren tyylin mahtavuus. Jos väittää olevansa samantapainen olemukseltaan mutta ilman,että tuo tyyli olisi ihan vain viisaudesta lähtöisin, virren ulkonäköä matkimatta, niin se viisaamman tyylin matkiminen on näyttelemistä, muiden huojaamista,mikä on epäreilua etenkin mnuorempia ja kokemattomammpia kohtaan, ja siinä kai voi nuorelle käydä kuten minulle että tunnistaa suuren taidon piirteitä tyylissä mutteivät ne sitten kannakaan, kun siitä kopioi, ja niin nuorelle käy huonosti,kun ei noita esikuvia joka oksalla kasva, paitsi että ainakin Suomessa linnut kai olisivat niin taitavia oikeasti. Niastenlehdessä oli juttua yleisestä syyttäjästä ja vieressä muu kuva tuontyyppisestä naisesta: on hyvä, että hän vaalii, mutta onko elämänkoekemusta kylliksi, ihmiskuvallaan kantavuutta ollenkaan riittävästi, onko hänen tunteillaan viisauttakantaa toiset yli karikoiden ja yhteisön hyvälle tolalle, yhteiskunnan viisaaksi ja hyväätekeväksi? Ihmiselämää oppii ymmärtämään, kun nuorena valitsee harrastuksen tai muutaman, joista erityisesti pitää, jotka itselle sopisivat, ja kun nuorena ja nuorena aikuisena etsii sopivaa ammattia, miettii eri elämäntapojen, elämänsisältöljen, taitojen ja elämänpiirien sopivuutta itselle, mitä ne tuovat, mitä vaativat, millaisia niiden elämänkuviot yleensä ovat, ja mitä merkitsee amm,atin sopivuus itsele versusu pakkopulla tai muiden suositusten perässä hedelmättömillä teillä ravaaminen.

Jotakin tuollaisesta viisaudesta oppisi lukemalla blogiani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi , sen tärkeiksi merkitsemiäni kohtia, mutta terveellä tavalla tekemisen ohjeiden osio on kamalan pitkä. Ammattien turvallisuudesta ja niiden huolehtimisen tavan yleisestä kannatuksesta http://healthilymoral.blogspot.com/2017/05/safety-in-government-jobs-with-position.html .

Isokapasiteettisten arvioimisesta

Joskus näkee rokkarin näköisen miehen, joka on karu, vähän kuin tekninen. Voihan olla, ettähänwellä on oma ammattitaitonsa ja musiikin ala tms kertoo suuresta kapasiteetista. Mutta suurikapasiteettiset ovat yleensä elämänmakuisia, hyvin elämää ja elämän ilmiöitä ymmärtäviä, eivät vain ne läpi suotittavia, jaovat tervehenkisen elämänviisaita ja vastuuntuntoisia.

Ihmissyönti ei näyttäisi olevan isokapasiteettisten piirre, vaan jos heillä on kyvykkyyttä ja vastuuntuntoa, niin se tuo asemaa ja mainetta, ja niin jotkut haluavat tulla heidän tilalleen ja koska he ovat isokapasiteetisempia, niin heidän tilalleen tulijoille on valtava urakka, liikaa vaatimuksia esiintyä heinä, laatu kärsii ja tulee negatiivista palautetta, paikka ei vain ole niin hyvä, vain tuo henkilö oli siihen hyvä, ja niin tilalle tullutta näytteleväistä valehtelevaista alkaa potuttaa ja koska se on tilanteen iso piirre, niin hänelle tulee siitä kamala nälkä ja samalla halupäästä eroon ko henkilön tukioista ja ihailijoista, tuon elämänalan harrastajista, jolle isokapasiteetinen oli erikoistunut, jolle hän työpanoksensa annin toi, ja niin näyttelijöiden tekee mieli nitistäö tai muuten tapaa mokomat toisentyyliset ihmiset, toisin harrastuneet pois, ja niin he tuppaavat tappamaan ja syömään ko isokapasiteettisen tukijat, harrastustoverit yms, koska siis haluavat koko elämänalasta eroon, haluavat korvata sen näyttelemisellä, joka pian muuntuisi vaikkapa aterian tyyliksi tai joksikin muuksi näyttelijöiden oman harrastuneisuuden mukaiseksi, ja näin ei isokapasiteettisista usein piirtyvä kuva ole oikein vaan tilalle ovat tulleet ulkomaalaiset, jotka tekevät eri näkövinkkelistä, eri elämänaloista harrastuneina, ihailijoita murhaten ja raadollisuutensa peittääkseen heidät syöden, jottei nälän suunnattomuus näkyisi ja jottei näkyisi, että tekivät ikävää, jottei tavallista vertailukohdetta olisi. Ja niin ei ihmissyönti yleensä ole hyvä asia, eikä se ole oikeus, jota esim. Maona tms esiintyvällä tulisi antaa,m vaan merkki siitä, että henkilö on tunnistettu väärin, on jo muilutettu, tapettu, kenties syöty, tai vaihtanut jo muunlaiseen elämään, miten kenties nuorelle, joka ei ole vielä omaa tietän löytänyt, käy, muttei enää kun henkilö saa elää omanlaistaan elämää, vaikka kapasiteetti voi heiketä urautumisen yms omillaan olemisen rajoitetun elämänpiirin myötä.

Ruotsalaisilla on tapana valehdella Ruotsi parhaaksi

Ruotsalaisilla ja ruotsinkielisillä on tapana väittää, että ruotsalaiset vaihtoehdot ovat parhaita kuin ne olisivat objektiivisesti ottaen parhaita,vaikkeivät he ole perustelleet väitettä muulla kuin ruotsalaisuudella sekä kenties sillä, että pitävät ruotsalaisuudesta. Heillä on tapana esittää tuota väitettä myös muiden puolesta tyyliin nää nyt niinku ottais sen mielipiteen tms, että Ruotsi vaan on kaikista paras. Taaskin saattavat siinä väittää tyylillään, että meilipide muka olisi perusteltu, muttei se ole ollenkaan vaan väittävät niin jatkuvasti, vaikka muut olisivat koko ajan parempia.
Ruotsalaisilla ja ruotsinkielisillä tämä väitä on lakihenkinen tuki ruotsalaisen perspektiivin tiukalle noudattamiselle, silloinkin kun perspektiivi on pielessä, milloin usein saattavat vaatia sitä erityisesti muilta eivätkä itseltään.
Minulla on uusi hella ja siinä on erimaalaisia osia, mm ruotsalainen ja pohjoissiperialainen, ja jos niitä yrittääkäyttää kuin saman valmistajan osia, niin koordinaatiokyky menee paljon pieleen, kun ruotsinkielinen on lakihenkinen vaikka se olisi kamalan vaarallista, ja nenetsi tai mikä lie ei sovi yhteen moisen edesottamuksen kanssa.

Uskonnolla on aitoa toimivuutta, mikä on eri juttu kuin näyttelijän vakuuttelut

Joskus olen törmännyt sellaiseen hämmästyttävään ilmiöön, että joku matkii uskonnollisen, esim. virren tai papin olemuksen, piirteitä ja tuntuu v'ittävän, että niillä kuuluisi olla sama teho ja sama asema kuin uskonnolla, vaikkeivät he itse ole uskonnon alan ihmisiä. He kai olettavat, että virret ovat vain positiivisdta ajattelua, että kun käyttää samaa tyyliä ja uskottelee sen toimivan hyvin, niin se mukamas toimsikin saman verran kuin uskonto. Tai ettöä heidän oma tavallinen ei-uskonnollinen osaamisensa riittäisi hyvin korvaamana uskonnon. Mutta eihän se niin ole. Uskonto auttaa ainakin osaa ihmisistä ainakin osassa asioita ja elämäntilanteita, ja niin sillä on oman vaikutuksensa ja vaikutusmenetelmänsä mukainen ulkonäkö, tyyli, esim. elävöittävä, mikä on parantava piirre ja synnyttää siis parantavan vaikutuksen, mitä elävöittävän ulkonäkö kuvastelee myös siltä osin, että hän näyttää elävöittäessään hyväätekevältä. Rki elävöittävyyttä ja kai montaa muuta uskonnon piirrettä voi oppia myös muilta elämäna,loilat, mutta niiden näytteleminen ei tuo efektiä vaan on oltava oikeasti elävöittävä, tajuttava jotakin edes elävöittävyyden hyväätekevyydestä, esim. siksi, että matkii siinä muita tai yleistä käytäntöä. Toki voi luulla, että joku näytteleväinen tuo uskonnon vaikutuksen, ja siksi luottaa häneen tuossa, mutta jollei se kerran tuo esim. tuota elävöittävyyttä, mikä parantaa tauteja ja elämän sujuvuutta yhteisössä, niin silloin vaikeassa elämäntilanteessa, jossa uskontoon yleensä käännytään, koska se voi auttaa siinä, missä muut eivät osaa, niin silloin tuo näytteleminen ei auta vaan tekee mieli listiä moiset herkkäuskoisten hyväksikäyttäjät. Joskus toki käy niin, että jokin kulttyuuri on niin kaukana omastamme, esim. ilmastoolisesti  ja taidoiltaan sekä arvoiltaan, ettei suomalainen kommunikoidu, ja silloin jokin suomalaisuuden suunnalta kenties sopii edustamaan jotakin suomalaisuuden suunnalla olevaa noille, joille itse suomalaisuus on niin etäinen. Ja vastaavasti siis uskonnon suhteen esim. filosofia, moraali, elämänfilosofia tms. Mutta tietenkin ihan eri asia pitäisi nimetä tuoksi eri asiaksi eikä uskonnoksi.

Miten toisten puheista seulotaan itselle sopivia juttuja

Joskus, kenties useinkin, käy niin, että nuori mies eksyy opettelemaan siaruksilleen sopivia traitoja tai ammatteja sen sijaan, että erikoistuisi itselleen sopiviin. Onkohan siinä kyse isolta osin kommunikaatiovirheestä ja osin siitä, ettei hän ole tajunnut mahdollisuuksien moninaisuutta? Tuo kuulostaa nimittäin siltä, että on luullut elämässä pärjäämistä voitavan katsoa yhdestä kaikenkattavasta teoriaperspektiivistä, johon voisi merkitä, jos on kuullut, että jokin ammatti on hieno tms. Mutta hienohan voi olla niin palomies kuin ompelijakin, ties minkä alan ammattilainen, ties mikä ammatti hieno ties kenelle,mutta se, kuka sopii mihinkin ammattiin,mikä on kenellekin hyvä ammatinvalinta, on henkilöstä riippuvaista. Kuitenkin tietenkin jutellaan kunkin asioista että ihan hienon ammatin valitsee, kun valitsee oman suuntautumisendsa mukaisen kunnon ammatin. Eli niitä puheita ei voi ottaa itselleen suosituksina, että muka olisi hienoa, jos itsekin noita aloja harrastaisi, sillä eiväthän ne itselle omin juttu ole. Ammateissa jaksetaan tehdä töitä siksi, että niissä on hyviä puolia, ne ovat hyviä valintoja joillekin ihmistyypeille, mutteivät kaikille. Sinulle itsellesi suositellaan ammatteja, joiden tyyppisissä tekemissä olet viihtynyt ja joiden tyypistä elämää arvostat.

Jos sen sijaan valitset kohteet, joihin satsaat, puhetyylin mukaan,niin se kuvastelee aihetta, esim. etäännyttää, jos aihe ei ole sinulle sopiva puhujan mielestä. Se ei siis matki sinun tyyliäsi vaan aiheen kiehtovuutta puhujalle tai hänen aiheeseen liittyvälle tutulleen,esim. sinulle, ja viittaa sen elämänalueeseen sekä puhetilanteen piirteisiin, esim. että kuunteletko, kiinnostaako tämä sinua nyt, yms, mm seurallisuutta tai sen puutetta.

Huonosti käyttäytyvä luulee usein aihepiiriä pupuksi

Jotkut ihmiset ovat kovia hyökkäilemään toisten kimppuun ilman edeltävää riitaa. Se liittyy usein siihen, että he ovat eri ihmistyyppiä ja joku kolmas henkilö merkitsee heidät läheisiksi tai suosittelee tuota hyökkäyskohdetta henkilökohtaiseksi esikuvaksi heille. Tyypillistä silloin on, että tuo toinen henkilö on suurmestarimaisen taitava ja siksi häntä yhteisö kieltää vastaamasta hyökkäyksiin aggressiivisesti. Hyökkääjä sen sijaan on oman osaamisalueensa ulkopuolella ja luulee aihepiiriä pupuksi ja olettaa siksi virheellisesti, etteio vaikuta mitään, vaikka sen suhteen tekisi mitä tahansa. Lisäksi hän olettaa olevansa tervehenkisempi kuin tuo toinen ja siksi esikuvan asemassa ja määräämässä toisen elämäntavoista esim. heittämällä tämän valitsemat puput jutut roskiin. Mutta toisen kannalta ei useinkaan ole kyse siitä, ettei hän osaisi terveitä elämäntapoja, vaan hänellä on toinen syy valintoihinsa, mikä yleensä on, että hän tarvitsee lisäsuojausta ennen kuin terveet elämäntavat olsivat mahdolliset, ja siksi hän sitten joutuu valitsemaan kaikenlaista paikkaavaa,olipa miten huteroa tai ylitseampuvaa vain. Mutta toisen elämään ei saa puuttua, ei edes taitavampi, vaan on kaikkien noudatettava "Elä ja anna toisten elää"-pelisääntöä, vaikka olettaisivat oelvansa tervehenkisempiä tai tekevänsä palveluksen terveisiin elämäntapoihin päin lykkimällä. Jotkut myös ovat tropiikista muuttaneita tai sairaita ja siksi heillä ei ole mahdollisuutta liikuntaan ja virkeään toimeliaisuuteen. Tuo silmätikuksi joutuminen kai usein johtuu siitä, että suurmestarimaisella on taitoja noilla elämänalueilla, joilla toinen ei luule voivan osattavan mitään, ja siksi joku häntä neutraalina tai ok:na pitävä kolmas osapuoli, joka on hyökkääjän kaveri tms sosiaalinen suhde, merkkaa hänet esikuvaksi hyökkäilijälle, minkä hyökkäilijä ottaa kamalan läherisen'suhteena tai määräilynä, jossa ei ole päätä eikä häntää. Ihmistä ei yleensä voi opettaa taitavampi kuin kenet hän itse tunnistaa esikuvakseen sopivaksi ilman toisten kertomia suosituksia tms. Taitavamoi ihan vain menee ylitse hlseen, ei siit' ymmärrä mitään edes asiakeskeiselt' etäisyydeltä, saati sitten henkilökohtaiselta etäisyydeltä. Jotkut hyökkäileväiset myös katsovat, että heidän kannattaa omaksua itselleern kenen tahansa muun sosiaalinen asema, ja niin he kaiken ylitse taitojensa käyvän aseman käyttävät ihan pieleen, vahingollisesti. Parempi olisi heidän pysyä omassa paljon ympäristönsä ihmisiä kapeammassa lokerossaan ja antaa sivistyksen noudattamisen huolehtia muu maailma.

Naisten ulkonäkö ja tyyli

Rinnat ovat kai paapovaisen tekemisen paljouden ulkonäköpiirre ihmisellä, joka on siten suuntautunut. Ne ovat myös naissukupuolen tunnusmerkkejä.
Kaarevat kehonmuodot liittyvät vähemmän kaavamaiseen tekemisentapaan. Lihominen ja laihtuminen vuoronperään tuo lihavuuden tyyppistä lisää kehon niihin kohtiin, joihin ruokakeskeisyys tuo painotusta: huolehditaan perustarpeita, jaksavuutta ja elämänmahdollisuuksia (rinnat) ja toisaalta ollaan enemmän urilleen juuttuneita (peffa) mutta kenties lokosille itse valituille. Vyötärön kapeus yleensä liitty elämäntaitoihin: isovatsaisen on vaikea kantaa jotakin asiaa tai aiheåiirejä elämässään, kun taas hoikkavyötäröinen lähtee innolla mukaan elämän tekemisiin,nousee vastaamaan haasteisiin positiivisella elämänviisaalla tavalla. Näin siis jos paino ei ole erityisen tavoittelun tulos vaan luonnollinen.

Hame on tunnelmallisempi vaate kuin housut, koska on laineilla vähään samaan tapan kuin verhot sekä pyöreälinjainen. Tunnelmallisempaa vaatetta käyttää mieluusti, jollei se ole liian erityyppinen kuin itse. Se sdopii hetkiin, joihin haluaa hyvän tunnelman, esim. kotosalle, jos kaipaa huhtikuumaisen kkrraahh-mallisen elämisen sijasta lokosampaa, kätevämpää ja taidoissa elämänviisaampaa, ja kohokohtiin, joissa ei tarvitse olla housuissa. Koska naiset eivät tavoittele armeijamaista tyyliä kuten miehet, niin naisten kulttuurillinen viisaus saa helpommin tunnelmatajua vaalivan muodon, mikä on taidoille edullista, ja niin myös naistenvaatteet ovat siltä suunnalta.
Mekko on hamemainen vaate.

Sosiaalisesta vaikutusvallasta

Muiden myöntämää vaikutusvaltaa jonkun elämään on kai etenkin niillä, jotka mieluusti auttavat jonkin hänen elämänsä ison asian hyvälle tolalle ja ovat osaavaiset moisessa. Siksi sitä kai tulee niille, jotka tapaavat huomautella toisen elämän isoisat asioista, mm kiinnostuksenkohteista jotakin avuliasta aika isoa, mieluusti siis hänelle itselleen juuri, sillä eihän siitä muuten ole hyötyä, esim. että pitäisiköhän hän siit' ja siitä kirjasta, joka näkyy olevan hyvä oppikirja tuossa aiheessa, tai että kun hän on tuossa tauidossa tuon tasoinen, niin häntä varmaankin auttaisi se ja se taito, tms,mitä kokeneempana yleensä hyvin osaa, muttei pelkästä pätemisenhalusta nuorempana.
Mutta jos tuo vaikutusvalta jää pitkitetysti päälle, on kyseessä väärinkäytös, vaikka olisi kyse toisen ammatista, sillä avuliaisuus on eri asia kuin valta-aseman kaappaaminen tai riippuvaisen aseman pitkittäminen. Etenkin hoidon tms oletetun avun hitaus /tehottomuus ei saisi olla syy jatkaa tuota valtasuhdetta tms riippuvuutta, kanssakäymistä, esim. koska tämä hoitosuhde on jo jatkunut näin pitkään.Ja se, ettei yksi tunari tai väärinkäytösten tekijä osannut hoitaa sinua, ei ole mikään syyolettaa, että hänen ammattitoverinsa varmaankin osaisivat, vaan pikemminkin päin vastoin: eivät luultavasti osaa vaan haluavat vain rahaa ja valtaa, pönkittää omaa ja ammattikuntansa asemaa oikeudenmukaisuudesta piittaamatta.

Sosiaalisista vaikutteista sekä energianpuutteesta

Ihminen on sosiaalinen olento ja niin sosiaaliset kontaktit muuttavat tapaa, jolla teemme, katselemme maailmaa, olemustamme ja tekemistemme jälkeä. Mutta nämä muutokset ovat hienoisia eivätkä aina samanlaisia ja niin moni ei osaa huomata niitä lainkaan. Ne kuitenkin vaikuttavat tekemisten sujuvuuteen ja jopa mielipiteisiin,jas niin,jos oma havaintokyky näissä asioissa on hyvä, niin noita vaikutteita ruotimalla oppii parempaa laatua tekemisiinsä, siompaa tarkkuutta, jatkuvuutta ja jopa oppii taitoja ja lahjakkuuksia ja parantaa osaksi aikaa ihissilmäänsä.
Eli kun olemme tekemisissä toisen kanssa ja kiinnostuneet hänestä jotenkin, esim. hänen kanssaan keskustelemisesta, niin matkimme vaistomaisesti jonkin verran hänen elelkieltään ja niin oman elekielemme kautta kenties elävämmin ymmärrämme häntä. Tekemisemme myös rytmityy hänen tekemisiinsä ja hänen ymmärrykseensä, hänen näkövinkkeliinsä, mikä tuossa elekielessä ja tekemisten laadussa kultakin puolen tarkasteltuna näkyy.
Seksuaalisesti kiinnostavilta ihmisiltä yleensä tulee erityisen runsaasti vaikutetta tällä tavoin ja samoin suurten haaveidensa kanssa tekemisissä ollessa, jolloin nuo seikat näkyvät olemuksessa sille, joka on niin tarkkanäköinen. Mutta esim. tarkkanäköisyyden määrä voi vaihdella tällaisten taitotasovaikutteiden myötä paljonkin.
Nämä vaikutteet liittyvät toisen näkövinkkelin ja tekemisentavan omaksumiseen, mistä tulee hänen taitotasonsa pitykälti itselle niin kauaksi aikaa, kun hahmottaa itsensä tuota keskustelua melkeinpä jatkavaksi. Jos taas ei omaksu toisen näkövinkkeliä, niin sosiaalista kautta voi jokin omien tekemisten rytmitys ja tavallinen idea sotkeentua mutta hänen taitojaan ja lahjakkuuksiaan siinä ei opi vaan tulee puppua tilalle, päämäärättömiä eleitä, tekemisten osia ilman ideaa, yms.
Kiinnostuksen lisäksi nojaaminen toiseen tuo tältä vaikutteita, jolloin taidoissa heikot tai vastuuntunnottomat, jotka yleensä paikkaavat omien tekemistens' puutteita nojaamalla toisiin, ailahtelevat näin ihmiskontaktien myötä näkökulmasta ja tilanteesta toiseen. Samantapaista aiheuttaa energianpuute: on uuvuttanut itsensä liiaksi ja niin toisten neuvot,mielipiteet yms pitävät jöötä väsyneen ja kenties nälkäisen ylitse, mikä esim. näkyy siinä, että kotia tullessa on tekemisten jälki, ilmapiiri niissä heikompi kuin yleensä, ei niin viihtyisä eikä toimiva vaan turaava.
Näin nämä ilmiöt eivät ole kaikilla samat samojen ihmisten kanssa tekemisissä ollessa eikä yksilöllökään aina samat. Ja näin ammatti, opinnot tms päivien päätekeminen näkyy olemuksessa vahvasti.

Ulkonäkö kuvastaa sitä mitä nyt tekee, ei esim. sukupuolta tai luonnetta

Kunkin ihmisen ulkonäkö kuvastelee tuota ihmistä samaan tapaan kuin muidenkin ulkonäkö heidän omia tekemisiään. Ei ole esim. päälle liimattua naisten tai miesten tyyliä ja ulkonäköä, tai tietyn luonteen, kansan tai rodun ulkonäköä ja tyyliä, vaan kunkin olemuksessa näkyy, mitä hän parhaillaan tekee, miten elelee, vaikka se olisi sukupuolityypillistä, jonkun luonteenlaadun tavallainen tekeminen tai jonkun kansan uomia vahvasti. Mutta ulkonäkö on tietenkin monimutkainen juttu. Joku voi esim. tavoitella miesmäistä tyyliä, toinen pyrkiä olemaan huomaavainen, kolmas olla välittämättä mistään, tai olla tokkurassa, valehdella, noudattaa ulkoa luettua, puuhata itse osaamaansa, turata, olla pahantahtoinen, purkaa kiukkuaan muihin, mennä masentuneena kotiinsa, tehdä olonsa mukavaksi, pitää jostakin, ym

28.12.2021   Suomalaisten sosiaalusen silmän puutteet ulkomaalaisten suhteen johtuvat kai yleensä siitä, ettei ole kerrottu, miten erilainen ja millainen heidän elämänpiirinsä, elämäntapansa, taitotasonsa, luonteenlaatunsa jne on heidän koyimaassaan suomenkieluseen Suomeen verrattuna. Eikä, että mitkä ovat kunkin ihmisen elämän pakolliset asiat ja missä muodossa, ja millainen elämä luotettavuuksineen ja luotettavuuden puutteineen sekä arvoineen ja uomineen siitä syntyy, esim eri ammateilla tai eri määrin ulkomaalaisilla. 

Pojat ja armeija, äidit ja lapset

Hlesingissä asuessani, kenties myöhemminkin, olen saanut osan aikaa vaikutelman, että pojat kasvatetaan jotenkin pieleen armeijan osalta, etenkin äidit kasvattavat niin, että mikä tahansa pahanteko olisi muka armeijamaista. Äideiltä kai puuttuu käsitys armeijamaisuudesta. He ajavat takaa sotilaan voimaa, joka on usein myös käytännön taitoja, sekä miesten kykyä miettiä armeijaan liittyviä asioita, mm uutisia ulkomailta. He toivovat, että mistä eivät selviä itse, voisivat sen näin lykätä miesten hoidettavaksi. Kuitenkin Savonlinnassa asuessani olen oppinut, että maanpuolustus on ihan eri asia, kysyy suojelemisen kykyä, joka vaatii mm sosiaalista silmää (jotta aseellinen puolustus toimisi mielekkäästi), minkä esteenä taas on, että kulttuuria halutaan ylläpitää, vaikka lähes kaikki olisivat alunperin ulkomaalaisia, ja idioottinäkökulma ainakin jatkaa urillaan, kun ei muuhun kykene, ja niin siitä oppivat muutkin.

Äideillä on kai taipumus paapoa, kaipaavat jälkikasvia, mutta jokin klishee laittaa heidät etsimään sitä omista lapsistaan. Ainakin silloin, kun lapset jo lähtevät maailmalle, paapominen ei tee enää hyvää, koska lapset halauavat omanlaisensa elämän. Semn sijaan ne nuoremman polven edustajat, jotka kaipaavat juuri sellaisia esikuvia vanhemmasta polvesta kuin nuo äiti ja isä, olisivat mieluusti paapottavina, hyötyisivät siitä ja suhde olisi sellainen äitiklisheemäinen kuin mitä kaivataankin, ja omilla aikuistuneilla lapsilla olisi vastaavasti esikuvat muualla omantyyppisessään elämässä.