Ihmisestä näkee yleensä, mitä hän paraikaa tekee. Jos esim. on ajattelun tilalla vain sumea läikkä, niin ei ajattele. (Mutta jos on lisäksi vaikkapa sosiaalista tyyliä tms, niin saattaa luovia asiaa sosiaalista tms kautta.) Jos olemus on toinen kuin mikä tekemisen idea on, niin tekee jotakin muuta eikä sitä, mikä on tekemisen idea. Aina ei sosiaalienn silmä toimi niin hyvin, ei ole havainto kyllin herkkä, että tähän tapaan voisi arvioida, mutta jolleivät muut kykene arvioimaan jotakin kunnolla, niin usein käy niin,että ihmiset lintsaavat niissä asioissa tai hämäävät ja lavastavat.
* * *
26.12.2020 Kattelin vaihteeksi telkkua ja siinä joku psykologin ohjeen mukaan sanoi dominantista toisille niin kuin psykologi oli neuvonut, ja sellaista kai halutaan siksi, että jollei jollakulla ole sosiaalista havaintokykyä ollenkaan, niin ajattelee pärjäävänsä hyvin, jos joku osaavainen neuvoisi, että mitä tehdä, ja siihen sitten olettavat psykolgin sopivan, sokkojen ohjaajaksi, mutta psykologin oma koulutus on kai samalla idealla, niin ettei kai voi olettaa heidän osaavan ihan oikein. Muttei sen siis pitäis dominoida tavallisen sosiaalisen havaintokyvyn omaavien ylitse, sillä esim.työnsä tai opintojensa tavallisista kuvioista ym elämänpiirinsä tavallisesta tekemisestä ihmiset ymmärtävät kyllä hyvin tilanteita ja toistenkin reaktioita niihin, jos oma elämänkokemus on samanlainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti