Sota-ajan tiedottamisesta Suomessa

 Suomen srmeija on asepalveluksen varadsa ja sen suorittaessaan nuoret miehet ovat niin nuoria, etteivät he tunnista ksikkia sosiaalisia asioita elämänkokemuksensa perusteella oikein vaan ovat pikemminkin huhujen tasolla.

Ukrainan sota tuo mieleen, onko se tapa puhua Suomen sodasta Venäjän kanssa, mutta uutisista ja Suomen elinolousta syntyvä vaikytelma ek tue sitä väittämää, vaan sota näyttää llevan Ukrainassa, ja se ei vaikuta olevan vain Ukrainan ja Venäjän välinen, vaan monenmaalaiset yksityidyritteliäöt sfkä asevoimuensa nykyisisgä aseista hm mdnetrlmidtä kiinnodtuneet ovat menneet Ukrsinaan sotimaam heidän sotaansa. Erityisedti syntyy vaikutelma, että Ruotsi haluaa kokeilla sotaa Venäjää vastaan. Tul vaikutelma syntyy imagokeskeisistä valheista, jotka tuntuvat hslyavan sotaa ja väittävän useissa uutisotdikoissa, että Venäjällä olisi noille ruotsalaidille tyypillidiä piirteitä, mm heidän kikkojaan. Venäjä sen dijasn yuntuu sotivan vskavan yottuneesti  tavalla, jlka takaa  että de saa edelleenkkn sotia sillokn, kjn tarvitsee, eli menevät totisedti perustasolla, juttelevat asiakeskrisesti  eivät tee kjmmslludia koukeroita, joista maa saisi kjmman maineen, perääntyvätkin niin, että välistä tuntuu  haluavatko he naapurivaltioudensa olevan sotimaan kykeneviä niin, että alue, siis Venäjä ympäristöineen, kokonsiduutena olisi pioludtudkylyisempi. Ruotsiin viittaa myös vaikutelma rahalla puuttumusesta ja etäältä puuttumusesta ja sodituttamusesta. 

Venäjän kannalta Ukrainan sodan motivaatio ainakin osin olisi ydinsotien vähentäminen, mikä tuo mieleen, että jos Suomi liittyy Natoon  niin eikö se samasta dyydtä tuo sodanuhkaa Duomeen. Nato ei uutisten mukaan vaikuttanut parhaalta vaihtoehdolta  vaikka se päätrlmä tehtiin, mistä ditten tulivat mieleen dotarikisoikeudenkäynnit, että eikö poliitikkojen pitäisi estää sota rikä aihruttas. Naton ongelma on myös se, että kos muut sotivat Duomessa, niin siitä on varmaankin enfmmän haittaa kuin jos vain suomalaiset sotisovat. Ja ylipäätään tarttis ruotsikin ottaa huomioon, jotteivät maudrn piirteet sotkeennu. Ihan kkmma teko hhdeltä onkin yleensä klnkjn muun osapuolen piirre, joka on laitettu väärän henkilön nkmiin. 

Arabien näytteleväisyydestä

 Tätä en varmaan tiedä, mutta arabeilla Suomessa on kai ilmaston oppiminen ido ongelma. Alkuperämaassaan he ovat aina tavoitelleet mahdollisimman viileää tai kylmää, ja se on ollut kamalan tärkeää  iskostunut selkäyyimeen kuten myös veden riittävyydrn varmistaminen ja suolaisuudesta selviäminen. Suomessa he kai llettavat, että lämpötilakysymyksetbtäällä olisivat päin vastoin eli kylmä kirvattava kujmalla ja toisin päin, mutta eihän se niin ole, täällä ei taboitella mahdollusimman lämmintä vaan aina sopuvan lämpöistä, oli sd sitten lämpimämpi tai viikrämpi. 

Arabi ei kai tiedä, mitlä elämisen piirteet liittyvät lämpötilaan tai suolaisuuteenbja mutkä ovat niitä muita piitteitä, joista kai osaa voi käyttää entiseen tapaan. Siksi arabi haluaa ilmastoa edes jonkkn verran osaavan mallkn  jolla edes tavoitteet ovat oikein, ja niin hän oyrkii elämään msllin tuenoikta mutta elämään omaa elämäänsä. Malli saattaa sius olla myös tropiikkilainen. Arabi kai kokee tarvitsevansa mallin siihen mutä voi tehdä mitenkin, ja siitä sitten seuraa näytteleväisyyttä siellä, missä on mainittubtietyn ihmusen tekevän tuettyä tai olevan tietynlainen. Tätä ongelmaa luevittää kai, jos malli on eri sukupuokta ja eri näköinen niin, ettei sekaannuksen vaaraa ole.

Osa o gelmasta ei kai johdu ilmadtosta vaan arsbin tottumattomuudesta kasvillisuuteen ja luontoon. Arabi kulkee kuin betoniviidakossa, kuljn rytmi talijdn hm rakenteiden mukaan rytmittyen, kjn taas luonnon vehreydestä nauttiva menee puun lähistöltä kauemoana olevan puun tai oensaan tms kssvilliduydfn luo sen vehreydestä nsuttimaan ja kuljn rytmi kuvastelee tätä tilanhahmotusta, on jotenkin jatkuvanpaa ja kasvillusuuden myötä palleromaisemoaa, elämälle suotuisissa paikoissa, valinnoissa ja huomion kohteissa viipyilevää. Ja ainakun puilta voi oppia säätaitoja, edim puidrn reunustaman tienäkymän tunnelmasta kävdllessä, hms. 

Mikä on seksuaalusta kellekin vai kuka haluaa millaisenkin elämän

 Kovin usein kuulee sanottavan jostakin, joka putää tietynlaisesta elämästä esim harrastuksestaan tai työstään, että se on sille seksuaalinen jyttu, missä yleensä sanoja tarkoittaa, että hän haluaisi tuollsisen elämänsisällön ja siksi puolisokin sen merkeissä olisi hänelle hyvä valinta, mutta mieskuulija tulkitsee  että kyse on lastenhankkimusen vireestä, johon kuka tahansa kyllin edustavan näköinen kelpaisi puolisoksi, mistä ei tietenkään ole kyse vaan moinen väärä väite pilaa tuon kuvan tekemisen mahdollisuudet isolta osin. Vastaavasti punainen väri vaatteissa tms biittaa tunteidrnmukaisuuteen siis harrastuksiin ja mielijuttuihin, kun taas seksuaalisuuteen viittaa pinkki väri siis neonsävyinen vaaleanpunainen.

Kuka päättää yhteiskunnassa

 Minua on aina hämmästyttänyt hyvinä pidettyjen asioiden sabotointi esim suomalaisennyhteiskunnan sabotoiminen jopa kansanmurhien asteelle käyden, kjn onhan niin, että Suomen kansalaisuuden saa olikohan viiden vuoden jälkeen, jos aikoo elää Suomessa suomalaisittain. Kjn olin peruskoulussa, duunnilleen kaikki liokkstoverini halusivat muuttaa ulkomaille jp diinä iässä, kukin johonkin tuettyyn maahan ja saivar jostakun siitä tietoa, ja kenties muuttivstkin  ja tilalle kenties tuli ulkomaalaisia oppilaiksi. Jos siis Suomessa asuukin vaikka afrikkalaisia ja intialaisia sekä muutama latino ja ei paljon muuta, niin siltihän jos he aikovat asua Suomessa on noiden pudempään täällä viihtyvien järjestettävä elämänsä, siis hhteiskunta niin, että se on elämisen kannalta hyvä, ja siihen joukloon siis kuuluu milloin mistäkin tulleita, jotka sitten otetaan mukaan äänestämään, kun tiedetään, että hw täällä aikovat asua ja viihtyvätkin.