Sukupuoliero on usein harrastuneisuuden ero

Katselin eilen Euroviisuja tänä vuonna korvaavan ohjelman ekan osan netistä. Minua jäi mietityttämään siinä olikohan sanmarinolainen nainen, joka puhui paljon, oli kai humalassa ja tuntui omaavan jotakin naisten tunteisiin liittyvää elämänviisautta mutta kaatoi sitä miesten ja poikien nisklaan eikä tarjonnut sitä tytöille ja naisille, jotka taas olisivat sillä tavoin harrastuneita itse olleet. En tiedä, mistä tuo virhe tulee, mutta tilanne siis on se, että pojista ja nuorista miehistä moni on ihan eri asioista ja eri tekemisentavoista harrastunut kuin naiset ja tytöt, ja siksi ei siten ole tyttöjen jutuissa taitava kun ei haluakaan, ei edes oikein ymmärrä, miksi sellaisa asioita on olemassa, ei kaipaa niitä elämäänsä. Tytöt ja naiset taas kaipaavat monia naisten arvostamia asioita, mm tunneviisautta, ja mielellään kuulisivat niistä kokeneemman ja viisaamman tai ihan vain monenlaisten ihmisten neuvoja, näkemyksiä, niinv iisastuisivat siitä itse edes jotakin. Yleensä harrastaa saa rauhassa, kun harrastyaa samoin arrastuneiden harrastusryhmässä, ja sellaisiksi pitäisi naisten ja tyttöjen myös luokitella naismalliset kiinnostuksenkohteet ja elämään toiuvomansa asiat, eikä joksikin kaikille pakotettavaksi viisaudeksi, jota ilman tytöt ja eri tavoin kasvatetut naiset jätetään, vaikka kuionka sitä kaipaisivat.

* * *

6. maaliskuuta 2022   Armeijan vuoksi pojat ja miehet ooettelevat kestämään pidempiaikaista ja rankempaa rasitusta. Heillä ei siis painopiste ole alun perin siinä, että miten elän viisaasti tässä ja nyt, vaan että miten tulevaisuudessa jaksaisin, jos tulee jotain rankkaa rasitusta, mistä putöisi selvitä. Se kai selittää, miksi miehet eivät aina vaikuta olevan läsnä ja osallistuvan keskusteluun tässä ja nyt, vaan ovat huonopöidiä, nuokkuvat, jotta myöhemmkn jakssisivat. Tämä kai putkälti myös sfluttää naisten ja miesten tyylin eron: naiset tekevät tässä ja nyt, tätä tekemustä varten täydesti.

* * *

8. heinäkuuta 2022    Jos poikia ja muehiä on hankala saada oikeille raiteille yhteidkunnassa, johtuu se kai siitä, että heillä on jo muu ammatillinen pääsuuntautuminen, jota eivät vain ole kuvailleet ääneen, ja joka kävelee useim yli muuden tavoitteiden. Tuo suuntsutuminen on kai olla soyilas myös rauhanaikana, olla insinööri mutta kelvata myös sotilaaksi tai olla poikien ja miesten mieleen. Koko yhteiskunta hyvälle tolalle ei välttämättä ole mielletty sen tavoitteeksi.