Ei-niin-kehuvia aatoksia miesten piirteistä

Tuli tässä mieleeni, että ihmiset kai hahmottavat Johannes-nimen transvestiitteihin liittyväksi, koska se on lähellä Johanna-nimeä ja miehet usein hakevat suojaisaa paikkaa elämässä ja yhteiskunnassa, vaikkei se niin joka kohdaltaan olisi vastuuntuntoinen yhteiskunnan kannalta tai muutenkaan, ja siksi siis nimet ovat heille tärkeitä: luovat paikan olla jotakin ilman, että on täyttänyt mitään ehtoja ollakseen siinä. Eli transvestiitti ei kai siis ole naisten kaltainen taitoiltaan, arvoiltaan, tavoitteiltaan, mieltymyksiltään ja edesottamuksiltaan, vaan pikemminkin pelaa jonkin pelivaran puitteissa, kuluttaa jotakin liikaa sallivuutta, jonka syynä kai on se, ettei ymmärretä erojen asenteissa olevan niin suuria.

Kanssa jos mies usein tekee oikein päin olevan tavallisesti yhteiskunnassa sivistyneenä pidetyn perspektiivin mukaisia tekoja vähän kuin olisi kyse hirtehishuumorista, niin se ei ole vain huonon taitotason seuraus, vaan merkki siitä, ettei hän varsinaisesti elä siitä perspektiivist' käsin, vaan tekee käytännön valintojaan jotakin muuta perspektiiviä myöten, joka saattaisi olla projekti kaapata naisten lokeron piirteitä termeinä itselleen, ikään kuin suorittaa niitä, ja saada sitten se asema, jonka jotkin naiset ansaitsivat, joka oli heidän elämälleen varattu, ja naiset jäävät ihan ilman tai ulkokohtaisesti noita juttuja suorittavien miesten perspektiivien vaikutteiden lättäniksi laittamiksi eivätkä elämään omaa elämäänsä vapaasti ja arvostettuina niin kuin piti, niin kuin ansaitsisivat.

 * * *

23.11.2018   Kylläpä tuli huonolaatuinen kirjoitus, mutta niin montaa naista kiinnostava aihe, ettei uskalla ottaa poiskaan. On tänä syksynä ollut sekä pää että kirjoitustaito kadoksissa, kai koulujen opettajien vaikutteen myötä.

* * *

Se miua vaan ihmetyttää noin negatiivinen asenne miehillä. On kuin arkeija ei toimisi. Kai kaavamaisissa kulttuureissa, joissa pakotetaan eik perustella, moni sivistynyt juttu tuppaa kääntymään vastakohdakseen, etenkin jos ei osata opettaa kulttuurin mielekkyyksiä maahanmuuttajille lapsineen. Mutta Suomessahan osataan perustella ja ideana aina on vapaus ja hyvä elämä, mahdollisimman vähällä vaivalla mutta viisaasti, ja siksi siis tervehenkisesti. Niin ettei kulttuurin kuuluisi kääntyä vastustamiseksi kuten esim. Ruotsissa kai käy. Mutta tajuavatko siis nuoret miehet jotkin ohjeet väärin? Esim. että kun eivät osaa, niin tekevät jäykän kaavan jostakin vinkistä tai ohjeesta ja nuiin menettävät vapauden. Tai kun pelkäävät ulkomaita, niin luulevat näiden olevan yksi maa, yksi joukkio, eikä kamalan monta eri ryhmää, ja siksi sitten hylkäävät suomalaista kulttuuria ja niin menettävät vapauden? Vai eivät hyväksy nuorina lässyn oloisia kaukaisia juttuja kuten vaikka rakkausavioliitto, ja niin joutuvat huonoon lokeroon kun ottavan rinnalleen jonkun ikvävästi vaikuttavan, jonka kanssa ei rakentava yhteiselo yhteiskunnassa ja parisuhteessa suju, ja näin jo aievaiheessa, nuorenakin? Vai tulkitsevat väärin jonkin armeijajutun, että nuoret miehet paljolti ytksinään siellä riuntamalla puolustavat, niin luulevat, että kukin yksinään joutuu koko armeijan tehtäviin, tai yksin siksi, ettei osaa komennella muita niin että elämä sujuisi, vaikka eihän pomonkaan jhomma ole komentelua vaan asioiden järjestämist'ä ja opettamista. Kokevatko nuoret miehet suojatuimmaksi lokeron "Tuo on nyt kyllä liian ala-arvoista menoa!"? Miksi?
Nää on siis Helsingin ajalta mietteitä näin jälkikäteen. En oikein tiedä, miksi niitä kirjaan.

Ihmisiä on kovin erilaisia

Moni suomalainenklishee ihmisten samankaltaisesta elämästä ei pidä paikkaansa. Esim. useimmat akateemiset työssään lähinnä yksinomaa lukevat ja miettivät maailmankuvan asioita, kun taas hoitoalojen ihmiset vain kuulostelevat, että mikä on vointi ja mitenolisi mukava ja miten paranisi eli eivät tee mitään maailmankuvaan ja ei-sosiaalisesti-motivoituneeseen ajatteluun liittyvää. Niin siis jos ihminen on suuntautunut erityyppiseen ammattiin, niin voi olla, että jo se tekee hänestä ihan eri asioiden puolien kanssa tekemisissä olevan, ihan eri taitojen avrassa suunnistavan arjessaan.
Usein on kai niin, että median maailmankuva, että millaisia paikkoja ja elämäntaåoja voi olla maailmassa, onkin pitkälti kuva muun maailman suomalaistyyppisistä puolista, ja ihan jo Euroopassakin moni paikka on elämänsä keskipisteiltä, arvoilta ja aksiomilta tosiaan liian erilainen voidakseen koskaan olla samaa maata käytännössä.
Eli kun joku tulee ulkomailta Suomeen, niin ei hän välttämättä ole käynty koulua, ei omaa sivistystä tavoitteissaan, ei suomalaisentyyppisiä arvoja, ja niin suomalaisten sosiaalinen silmä jää pois käytöstä, kun joku väittää, että joo tää on mun vamnha tuttu, oltiin siellä ja siellä töissä yhtä aikaa, mihin ulkomaalainen komppaa jotakin sitten jatkiossa. Eli tarttis ihan vaan toisten tekemisistä, niiden ääneen mainitsemista asioista, laadusta, juonittelun määrästä ja tyypistä, vaikutelmasta päivien sisällöstä yms arvioida,millainen ihminen voi olla, millainen hän siis luultavasti on, eikä mistään koulussa opetetuista aksiomista, että kaikki mukamas olisivat samanlaisia, esim. sivistyneestä maailmasta tai tiettyjä asioita huomioivia. Ja näin jokaisen kohdalla. Ehkä silloin tajuat omankin haaveammattisi paikan omana suuntautuneisuutenasi, kenties työnäsi, osana paikkaasdi maailmassa, sitä mitä olet, mitä muilel olet ja mitä voit panoksena tuoda yhteiskuntaan.
Jos ihmisestä oli kiva tulla Suomeen, niin hän ehkä mielellään komppaa jotakin samannäköistä ulkomaalaista, esim. istuu päivän tai tunnin pari jollakin kurssilla, jolla tämä/näömä käyvät, ehkä häntä kiinnostaa etukäteenkin selata kirjaa hiukan, tuntea kurssia vähän, ja istua siellä sitten, on paikka suomalaisena tms, ja niin jos sama henkilö vaikuttaa etri kertoina erimaalaiselta tai erityyppiseltä sosiaalisesti,niin hän varmaan onkin sen verran erilainen kuin ihan erimaalainen eri henkilö, vaikka sitten vaihtuisi päivittäöin, saisi jokin porukka kokonaan kokeilla jotakin kivaa pestiä istua suomalaisessa koulussa tms, ja sanoa sitten jälkikäteen, että joo on käynyt suomalaistra koulua.