Suomalaisten sosiaalisista taidoista

Käsittääkseni suomalaisilla ei yleensä ole heikot sosiaaliset taidot, vaan käsitys heikoista sosiaalisista taidoista syntyy siitä, kun esikuvat ovat paljon taitamattomampia kuin suomalaiset. Esim. sosiaalisen kanssakäymisen ei kuulu olla roolitettua, rooli ei ole taidon huipentuma vaan kopioimista, siis heikomman taitotason merkki, tai sitten esittämistä, mikä merkitsee,että ko henkilön väitteet sosiaalisen silmänsä osuvuudesta ovat silkkaa valhetta. Myöskään psykologit eivät ole sosiaalisissa taidfoissa ja sosiaaliselta silmältään yhtä eteviä kuin tavalliset suomalaiset, miehetkään, vaan heidän osaamisensa, silloin kun sitä on, on, että heilel on joku tavallinen ihminen kertonut, millaisesta asiasta toisten elämässä on ysymys tms, ihan tavallista osaamista, joka psykologin vihamielisyyden, tropiikin taustan tai näyttelijänammattiorientoituneisuuden vinkkelistä näyttää isolta viisaudelta, se kun ekrtoo ihmisten arjesta ja heidän arkisista elämänvalinnoistaan niin kuin elämää jakavat kanssaihmiset niitä ymmärtävät, mutta psykologilla tuosta ymmärryksestä jää vain hitunen ja hän on ymmällään, ja niin häneen nojautuvat ovat ymmöllään myöskin eivätkä ymmärrä sosiaalisia asioita yhtään niin hyvin kuin ovat tottuneet omin päin ymmärtämään, vaan etäiset heitotkin, että voisikohan olla sitä, ovat muka luotettavinta, mitä oystyy tavoittamaan.
Toinen syy suomalaisten sosiaalisten taitojen heikkouteenon, ettei ulkomaalaisista ole kerrottu rehellisesti. Suomalaiset arvostavat suomalaisen kulttuurin hyviä puolia. Jos muilla kansoilla ei ole tarjota tilalle mitään yhtä onnistunutta, niin sitä on hankala sanoa ääneen. Jos nyt ajatellaan, mitä ongelmia Suomessa on,niin moniko niistä on samantunnelmainen, samanlaisen vakuuttavuuden ja lojaaliuden ja sujuvuuden määrän jättävä kuin jonkin kehutun varmasti luotettavimmasta päästä olevana pidetyn ulkomann kehuttu piirre, esim. ruotsalaisten imagon taso on heikompi kuin suomalaisen arjen ja silti ruotsalainen imago on vain imago, eikä arki yllä heillä niin korkealle. Ja jos vaikka Ranskasta haluaisi kopioida jotakin heidän oikein hyvänä pityämäänsä, niin paljonko iloa yhteiskunnan toimivuuden kannalta on sillä, että voi ostaa aamulla patonkeja lähikaupasta? Mitä jää silloin huolehtimatta? Melkein kaikki jää huolehtimatta, oelttaisin. Ja jos sitten vcaikka Afrikka jää muiden jalkoihin, niin on heillä järki huono ja moraali olematon ja osoittautuu, että heidän näköaistinsakin on sumea, mihin siis persutaa maailman ymmärryst' todellisuudentajua, ja miten vähän säät opettavat siellä vastuun kantamista, asioiden huolehtimista, ja miten isosa osassa maailmaa on tuo ero Suomen säihin nähden, eli kenen harteille maailma jää, suomalaisten kai.

Miksi miehillä asepalvelus

Joskus tuntuu, että pojat tutustuvat niin nuorellä iällä siihen, että miehet suorittavat asepalveluksen ja sodan sattuessa puolustavat maata rintamalla, että he kai nuoruuttaan eivät oikein ymmärrä, että mitä ja miksi ja miksi se olisi oikein. Eli kyse on siitä, että elämässä jotkin olosuhteet ja elämänvalinat ovat parempia kuin toiset, ja niinpäniitä kannattaa vaalia, oikein isoja uhkia vastaan puolustaakin, jos vain pystyy. Yksi isoimmista elämänolosuhteista on, millaisessa yhteiskunnassa elämme, ja niinpä hyvää yhteiskuntajärjestystä, hyväntyyppisiä vallanpitäjiä kannattaa puolustaa, puolustaa niitä oman elämän asioita, joita pitää t'rkeimpinä, puolustaa esim. vihamielisiä vastaan. Yhteiskunnassa elää monta erilaista yksilöä. Niinpä yhdessä puolustettavat asiat ovat sellaisia, jotak ovat samat kaikille tai lähes kaikille. Ihan pikkujutuilla ei ole väliä, mutta elämänmahdollisuuksilla ja isoimmilla elämänolosuhteilla on. Miten sitten puolustetaan? Yksi keino on armeija. Toisia Suomessa arvostettuja keinoja ovat mm neuvottelutaidot, näkemystensä perustelemisen taito ym rauhanajan yhteiskunnan taidot. Naistenkin kuuluu puolustaa, mutta miehet yleensä haluavat asiat institutionaalisemmassa, järjestetyssä muodossa, ja osin siksi he myös tarvitsisivat lisää taitoja olla itsenäinen yksilö, yhteiskunnan jäsen, mihin toivotaan asepalveluksen tuoman itsenäisen elämän jakson aikuistavan. Mitä sitten on armeija? Mitä on olla sotilas? Ensimmäinen, mitä' pit'äisi huomata, on, että sotilaalla maanpuolustuksen mielessä ei rtarkoiteta tykinruokaa vaan elävää sotilasta. Maanpuolustuksen edellytyksenä on, että maata puolustavat sotilaat ovat sekä puolustustaitoisia että elossa, mikä tarkoittaa, että on puolustettava turvallisin tavoin ja toisaalta oltava arjessaan taitava eikä vain k'skyläinen, tykinruoka. Näin oletetaan tavoitteen olla kunnon sotilas olennaisesti parantavan elämäntaitoja, jotka usein nuorilla miehillä näyttävät olevan liian heikot. Mikä sitten on turvallinen strategia? Usein kai mies miettii, ettei kannata laittaa vastahankaan, jos on alakynnessä, mutta pikemminkin on kannattavaa liittoutua mahdollisimman ison joukon kanssa eikä vain ikävimpiuen vihollisten. Ulkomaalaisia on erimaalaisia eikä vain yksi omaa kansakuntaansa kannattava ulkomaat. Rauhanajan yhteistyö kokoaa näistä monta hyväö ratkaisua ymmärtävän suuren sivistyneen joukon, joka karttaa vastuuntunnottoman pahaatekeviä. Joillekin tämä kuitenkin maalaillaan niin, että ulkomaalaiset yrittivät sitä ja tätä ja siksi eivät kanna vastuuta, mutta ulkomaalaiset ovat oman kulttuurinsa tuotteita kuten suomalaisetkin jas yleensä kantavat vastuuta oman kulttuurinsa mukaisuudesta, sen noudattanisesta. Tärkeää on löytää kommunikaatioyhteys kulttuurien välille, ja sen tyyppi riippu osapuolista.
Vihamielisiä kansoja on: esim. ulkokultaiset sisällön totuudellisuuden laiminlyövät (ruotsalaiset) inhoavat sitä, kun puutteista huomautetaan ääneen ja ovat taidoissa heikompia, koska eivät satsaa niihin, paitsi ulkokultaisuudella (väite että Ry´uotsi olisi paras) peitettyyn pahantekoon & murhiin. Ulkokultaisuudesta seuraa pahantekoa siksi, että perustelut jäävät ymmärtämättä ja niin yksilön oma järki on paljon tyhmempi kuin ääneen kyllin helposti perustellen asioiden negatiivisistakin puolista keskustelevilla suomalaisilla.

3.11.2017   Kun tuo vaikuttaa jotenkin turhan tyhmältä ongelmalta tai väärinkäsitykseltä, niin onkohan siihen syynä osin miesten ruokavalio? Lainaan tähän parantamisyritelmäblogistani http://parantamisesta.blogspot.fi kohdasta 28. " Aivoveritulpan kaltaiset oireet mutta lievempinä, aivoveritulpan vaara kuin olisi syönyt liikaa leivonnaisia ym rasvaista ja se tuntuisi päässä tokkuraisuutena. Niin niihin auttaisi kai harrastaa sellaista vaativuuttaan paljon energiaa kuluttaaa ja oman aikansa vaativaa, mikä on jotenkin ylentävää ja pullakahvin arvoista kuten taide, uskonnosta oppiminen, luonnon viisaudesta oppiminen ja keskioikea kuten terveet ikiaikaiset elämäntavat, yhteisön hyvä toiminta ja tervehenkisyys vanhojen hyvien aikojen tapaan."