Politiikasta

Tässä politiikasta jotakin.
Kullakin puolueella on mm vakiintuneet kannattajansa, joiden elämänuomien peruskysymyksiä ja perusarvoja puolue ajaa (tavallisesti, mutta ehkä se on osassa kertoja virhe: isompaan rooliin yhteiskunnassa tulevaisuudessa). Nämä ovat siis pääkysymyksiä kuten vihreillä motivaationa oleva hengissä selviäminen ja kaikkia koskevan sairasteleuuden välttäminen sekä elämäntapoihin paljon vaikuttavien katastrofien välttäminen, sekä perusarvoja kuten tuttavainsinöörillä hyväpalkkaisten asunnon ja auton omaavien pärjäävyys muihin verrattuna, sillä' vaikkei se moraalista olekaan, ei luo hyviä oloja yhteiskuntaan laajemmin niin kuin pitäisi, niin se kuitenkin on elämänpääuomia, kysymyksiä, joiden mukaan elämäänsä järjestää, mutta kuuluuko se sitä isompaan rooliin on eri juttu.
Sitten on liikkuvia äänestäjiä, joita kai etenkin nuoret aikuiset, jotka vanhempiensa uomilla ensin oltuaan etsivät nyt omaa elämäntapaansa, heitä kiinnostavia elämänympyröitä ja arvoja, ja siis silmäilevät puolueiden mainoksia ja edesottamuksia sillä silmällä, että tuoko elämäntapa minulle, mihin ryhmään haluan kuulua, esim. millaisen ammatin, sosiaalisuuden, mitä asioita pidän tärkeinä maailmassa. Sellainen silmäys on lyhyt, elämäntapaan keskittyvä: sopisiko tuo minulle, kiehtooko moinen tenho? Jos tenhoaa, niin usein kai puoleen kannattama elämäntapa onkin sellainen.
Asiakysymysten mietintöjen tarkka läpikäyminen sen sijaan esim. jonkin mietinnön lukeminen ja poliitikkoihin noissa kysymyksissä vaikuttaminen sen sijaan kuuluu siihen, kun on jo puoluekanta, uoma, jolla kulkee. Jos uomaan kuuluu muutama puolue, niin ehkä silloin kantaa vaihtavan äänestäjän päätöksiin vaikuttavat myös asiakysymykset.

Nuorten miesten sosiaalisista maailmankuvista, ja poikien

Ei tämä kai tähän blogiin kuuluisi, mutten tiedä, minne muuallekaan, ja en osaa tätä aihetta niin hyvin, mutta poikien ja miesten sosiaalisissa edesottamuksissa näyttää olean jokin bugi, joka laittaa heidät ihan tilt kuin koiran kielletty esine suussaan, energia poissa muusta elämästä, rakentaa yhteiselo yhtäkkiä seis ilman syytä muussa elämässä. Kai he itse tietävät, mistä on kyse, mutta muutama taallinen ajatusvirhe kaipaa korjaamista, ja osin pohdin ääneen.
Naisilla tarkoitetaan yleensä tuntevia ja yhteiskunnan jäseninä rakentavasti käyttäytyviä suomalaisia naishenkilöitä. Muut oat joko pahoja naisia, joita ei siis kehoteta kuuntelemaan, tai ulkomaalaisia naisia, jotka oat miehiin nähden erilaisia kuin kuvaukset suomalaisista naisista. Vaikka miehellä olisi samoja hyveitä, häntä ei lasketa naiseksi vaan mieheksi, jolla on tunteet ja joka käyttäytyy yhteiskunnan jäösenenä ok. Nämä eivät siis oel naismaisen miehen piirteitä vaan ihmisolennon ja yhteikunnan jäsenen.
Sotilaana ei ole tarkoitus yksin puolustaa koko maata vaan maanpuolustus on joukolla tehtävää, missä toki hetkittäin voi joutua olemaan yksinkin. Hyväksi sotilaaksi ei opita matkimalla kaikkea sotilasmaiseksi leimattua vaan se on kietoilmaus ei-yhteiskuntakelpoiselle käytökselle, ja sotilashyveisiin taas iitataan taitoina, rohkeutena, hyvänä ymmärryksenä, sydän/motivaatio paikallaan, urheilullisuutena yms komeutena ja arvostettavina ominaisuuksina, joita toki voi olla naisillakin. Tuo komeus ei ole samaa kuin mihin yleensä viitataan sanomalla, että joku naisi, vaan ne naiset taas ovat joko tykästyneet sinuntyyppiseesi ihmiseen, pahanteossa jota haluavat peittää kuten nainen joka haluaa vanhan ukon jonka voi murhata rahojen tähden tais sisäänpääsyn jonnekin, mikä siis ei ole mahdollinen avioliittoaie niin kuin tuo eka. Mutta noita huijaamisia on usein useammin, niin että silleen jos komeuteen satsaa silmät ummessa, niin kuuntelee siinä lähinnä pahoja naisia. Pahojen kuunteleminen on yhteiskuntakelvottomuuden muoto: he eivät rakenna hyvää yhteiskuntaa elää ja niin os heitä vain kuuntelet etkä sivistystäsi, niin olet elinolojen sabotoija, koska et huolehdi osastasi hyvien elinolojen ylläpitämisessä. Jos sinulla on ulkomaalainen tai paha heila tai katselet sellaista niin hän yleensä haluaa vain pienet piirit eikä ole lojaali koko yhteiskunnalle, jolloin välit häneen olisi luokiteltava sosiaalisuuteen ja seksuaalisuuteen ja välit muihin taas yhteiskunnan tason hyvän käytöksen vaatimusten piiriin, ei siis niin läheisiksi mutta kyllä sivistyneiksi. Jos ajattelet, ettrei jollakin ole väliä sinulle, voit luopua siitä itsesi osalta, muttet muiden osalta ilman näiden suostumusta tai yhteiskunnan pelisääntöjen tukea.
Naiset kai joskus arvioivat, että miehillä on seksuaaliset välit keskenään, mutta usein kyse on siitä, että mies tykkää, kun saa olla rauhassa lokerossaan niin kuin vaikka rautakauopassa käydessä. Seksuaalisuudessa ei ole ideana muuttua toisen kopioksi vaan saada lyhyenä aikavälinä paljon sosiaalista vaikutetta niin että tutustuu hyvin ja tietää, haluaako tällaisen kanssa perustaa perheen. Kokemukseni mukaan useimmat haluavat periaatteessa puoliksi jaetut kotityöt kaikessa mutta henkilökohtaisten mieltymysten mukaan ja se tarkoittaa yleensä 80% ja 30%, missä kukin löytää omat uomansa ja mukavuusalueensa mutta saa vaihtelua ja käytännön taitoja.

Kaikki naiset ovat erilaisia, älä niputa vaan opettele yksilö kerrallaan, millaisia ovat, eivät ole niin monimutkaisia.
Lihavuus toimii kuin untuvatakki, niinpä lihava on oleskelevainen kuin helteellä tai kesäsäällä muinakin vuodenaikoina, ja niin lihavasta mallia ottava menettää kamalasti lämpöä. Sama ongelma tulee Keski-Euroopan maista mallia ottaessa: menettää lämpöä kuin ei varoisi viileää. Lämmöntuotannon parantaa liikunta, esim.punttis jonkun punttiksesta pitävän atleetin mallin mukaan. Intiaaneilla ei kai ole niin hyvä olo kuin skandinaaveilla ja venäläisillä.
Puolisoehdokkaan olisi hyvä jakaa sama elämäntapahaave kanssasi. Jos olet ajatellut ulkomaalaista puolisoa ja hänen siivellään kulttuurillisesti elämistä, merkitsee se sinulle ulkomaille muuttoa. Eri ulkomaat ovat kovin erilaiset, samoin eri seudut niillä voivat olla kovin erilaiset niin kuin Savo täällä. Niinpä on väliä sillä, että etsii sopivaa maata ja seutua ja karsii vääränlaisia pois heiloistaan ja kontakteistaan.
Suomen muuttaminen muunlaiseksi, esim. ruotsalaiseksi, ei käy, vaan ihmisten elämää määräävät käytännön olosuhteet, esim. työ, lasten koulu, kieli, harrastuneisuus, ammatti, osaamiset, arvot, sosiaalisuuden tyyppi elämäntapahaave nykyisine osaamisineen, mieltymykset jne. Eli kun joka tutullasi on kymmenittäin muita tuttuja ja alueella tuhansittain tai sadoin tuhansin väkeä, niin seutu on jo sellainen kuin se on, eikä muutu, mutta voi sillä olla tendenssejä ja ennen kaikkea omaa harrastuneisuuttaan, ammattiaan ja asuinpaikkakuntaansa voi vaiuhtaa, ks. Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi.
Ihmisillä on kullakin omat mieltymyksensä kuten vaikka lempiruoka, harrastuneisuutensa ja niiden tiimoilta opittuja taitoja. Omaa erikoislaatuisuutta ei siis taritse lavastaa. Mutta jos vain teet koulumaisesti, näytellen tai annettuja kaavoja pitkin, niin se ei tuo elämäntaitoja niin kuin harrastaminen ja omilleen muuttaminen.
Eivät kaikki ole fiksuja, vaan jos jaksaa yrittää, niin taitoja voi oppia iän myötä, ks esim. http://pikakoulu.blogspot.fi ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi .
Sotilashyveet kuten vaikka rohkeus eivät tipahda taivaalta vaan ne tarvitsevat tuekseen ymmärryksen siitä, mistä ne syntyvät, kuten vaikka rohkeus taidoista, siitä, että allekirjoittaa tekemisensä, ja turvallisuudesta. Ne, kuten muutkin taidot, kehittyväöt iän myötä, jos harrastaa sitä sun tätä kiehtovaa ja haluaa oppia uutta.
Ihmiset ovat kaikki ikään kuin versioita samasta teemasta: samat perusrakennepalikat ja ainakin hiukan erilainen elämä. Siksi ei miehillä tarvitse olla omia erillisiä elämänalueitaan ja erillisiä taitoja, eri kuin naisilla, vaan riittää, että on taitoja, joissa viihtyy, joilla rakentaa hyvän maailman elää.
Yleensä heilan tai puolison kanssa pitäisi jakaa elämäntapahaave, arvot, sosiaalisuuden tyyppi yms, niin tulisi toimeen, ihan niin kuin kaverukset. Sen sijaan kovin ristiriitaiset suhteet eivät suju, eivät toimi. Muttei puolison tarvitse olla työtovereittesi kopio, vaan voi olla muista ympyröistä, mistä pidät.

Tunteet ja järki sopivat yhteen eivätkä häiritse toisiaan, jos on kyllin taitava, järkevä ja tunteidenmukainen, mutta jos yrittää olla kuuntelematta tunteita, niin tunteet löyvät yli järjen ja silloin on vaikeaa olla objektiivinen. Tunteiden rationaalisuudesta, katso blogini http://pikakoulu.blogspot.fi ja soittolista Rationality of feelings and instincts videokanavallani http://www.youtube.com/khtervola sekä kirjani "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf. (It is a whole book: a large PDF file, so give the page time to load.)
Myös sosiaalisissa asioissa voi olla objektiivinen, mutta se edellyttää rakentavaa asennetta ja sitä, että tajuaa, että ihmiset ovat kaikki erilaisia ja aika monimutkaisia maailmankuvineen, taitoineen, elämänkokemuksineen ja mieltymyksineen.

* *

 Ajattelevatkohan jotkut pojat tai miehet, että naiset ovat laittaneet heidät armeijaan, tapettaviksi tms? Mutta poikien draivi armeijaan päin on valtava, sille ei kerta kaikkiaan mahda mitään, pojat uhraavat armeijan alttarille kaiken muun arvokkaan ja syntyy vain hävityksen kauhistus. Niinpä ajatellaan, että kai niiden poikien on sitten päästävä armeijaan, jso se heille niin tärkeää on, jospa miehetä järjestäisivät sen mahdollisuuden heille vaikka silloin kun he alkavat olla aika aikuisia. Mietitään, että onkohan se geeneissä, että miehet ovat siihen tapaan erilaisia. Eli eivät naiset ole miehiä armeijaan laittaneet.
(Ammatin, harrastuneisuuden ja suuntautumisensavalitsemisesta pitkästi Haaveammattiin-blogissani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi mutta on otki muistettava että koko ajan on oltava ok yhteiskunnan jäsen. )

Pinnan ja pinnanalaisen tason suhteesta eri kulttuureissa

Ulkomaalaiset vierastavat usein Suomessa sitä, että ollaan rehellisiä, mutta rehellisyys on toisaalta  terveelle pohjalle rakentamisen olennainen edellytys, eikä sitä voi korvata ulkomaalaisilla kulttuurivaikutteilla menettämättä sen hyötyjä.

Suomalaisessa kulttuurissa rehellisyys tekee mahdolliseksi laatia yhteisön järjestelyt sen yksilöille sopiviksi, vaikkeivät nämä olisi toivottujen ideaalien kaltaisia. Ohje "Elä ja anna toisten elää" yhdessä arkijärjen ja sivistyksen kanssa antaa tilaa yksilölle olla omanlaisensa ja elää omien toiveidensa mukaan, ja samalla siistii käytöksen yhteisöön sopivaksi. Niinpä ei synny kummempaa ristiriitaa yksilön toiveiden ja yhteisön pelisääntöjen noudattamisen välillä. Se, että asiat perustellaan tervejärkisesti niin koulussa kuin arkisissa keskusteluissakin, tekee sen, ettei yksilön oma järki tipahda kelkasta, vaan usein nousee sivistyneiden ratkaisujen ymmärtämisen ja niiden kannattamisen tasolle ihan käytännössä.
Ruotsinkieliselle ja ruotsalaiselle kulttuurille sen sijaan on tyypillistä, että kulttuuri tarjoaa ulkokuoren, jota on kannatettava, mutta jossa yksilön oma ymmärrys ei pysy mukana. Niinpä vaikka nuo kulttuurin ohjeet ovat usein hyödyllisiä, niin pinnan alla, kun yksilö luottaa omaan järkeensä, niin ottaa mallikseen kovan maailman kestäviä ratkaisuja, hyviä sosiaalisia strategioita, hyviä esikuvia yms, mitkä eivät useinkaan yllä moraalisesti kauniisiin ideaaleihin vaan ovat enemmänkin lyhytnäköisen rikollisuuden, työelämäorientoisuneisuuden, militarismin tai sabotaasin tyyppisiä - ja mm suomalaisvastaisia, koska kauniita ratkaisuja kopioidaan paljon mm Suomesta.
Intialainen on lomailevamman kulttuurin, hippimäisen kai, kasvatti ja niin kannattaa pinnan alla kai usein rikollisjärjestömäistä työelämäkäsitystä.
Arabi kai usein suhtautuu suomalaisiin kuin lehdenlukuun - lieneekö kokonaiskuvallisuus heille lehdenluvusta lähinnä tuttu - ja lehdenluvun tapaan pysyy hetken suomalaisten kanssa jutustelussa käytetyssä perspektiivissä ja meiningissä ja katoaa sitten omille teilleen omaan tavalliseensa, mikä lienee kuivat sisätilat, joissa joku arabinainen odottaa.
Venäläinen lienee kai kuin koulun heikompi oppilas, jota yhteiskunnan kulttuurin viisaus kantaa hyvin.
Yhdysvallat lienee kulttuurien sulatusuuni: joka keskustelussa lienee oletus, että voit joutua luopumaan omista tutuista uomistasi toisen kulttuurin ja toisten ammattiryhmien ihmistyyppien suuremman elämänviisauden myötä, tai sitten jäämään tyhmänä ummikkona urillesi.
Argentiinalaista jurppii kuin ihmistä, jokaon ottanut tavakseen väittää olevansa laulumainen.
Brasilialainen näyttäisi olevan taiteen ja uskonnon harrastajien tapaan taitava ja isompikaliiberisena yht'äkkiä järeä mutta kiltti kulttuurin positiivisia tunteita suosivan teoriaperspektiivin suojissa, mutta elämänlaadultaan lättänä, kun on ottanut sosiaalisesti liian lähelle jonkun ulkoa lukemalla ylemmäs tavoittelevan.
Kiinalainen tuntuu olevan kuin yliopistokoulutettu: yksialainen, tavallaan koulumaisesti taitava mutta elämäntaidoissa heikko, vailla omaa näkemystä.
Japanilainen saa tilaa kulttuurin buddhalaisuudesta: joku viisas on laatinut ohjeita siitä, mikä on hyvä tapa tehdä asioita, mutta kai miesten jonkun osan tyhmyyden vuoksi jää työelämän paineessa samanaikaisesti lyttyyn.
Saksalainen kai pitää kulttuurinsa meiningistä: kotielämästä, ruuasta, juomasta, sivistyksestä ja arjesta, mutta kieli tai kulttuurin teoriaperspektiivi on blokittanut asiat kaavaksi, jonka suojissa saa väljyyttä sanojen rehevämpien merkitysten myötä muttei kokonaiskuvan hienoisten (Suomessa tunnelmatajun hyvin hahmottamien) erojen myötä muuten kuin sivistyksen osana luokituksin.
Britti vaikuttaa kuin insinööriltä tai insinöörin kaverilta: insinöörimäinen perusperspektiivi kasvaa sivistykseen päin muttei ole kyllin arkijärkinen ja kokonaiskuvallinen ollakseen varsinaisesti elämänviisas.

* * *
En tiedä, miksi näitä tähän kirjoittelen, kun en oikein osaa näitä niin hyvin. Kirjoitan tähän kuitenkin jotakin arabeista:
Arabimaissa on kovin kuuma, kuumempi kuin Afrikassa mustilla. Arabilla voi siis olettaa olevan paljon helteeseen liittyviä piirteitä sekä kuumuuteen läkähtymisen varomiseen liittyviä vahvoja kulttuuripiirteitä ja tabuja kuin Suomessa paleltumista vastaan ikään.
Lihaksiston käyttö suomalaiseen tapaan tuottaa paljon lämpöä, samoin kai ryntäily ja tunnekuohu. Arabin voi siis olettaa tekevän monta asiaa eleettömästi, varsin vähäisin lihasponnistuksin, esim. kulkevan kevyesti ja varoen suuria lihasponnistuksia ym urheilijamaisuutta. Tai sitten tekee nätisti ihan hienomotorisen naisen tapaan, kuin herkkä uskonnollinen henkilö tai hienotunteinen hissuttelija. Tai niin ulkokohtaisesti kuin Suomessa valehtelijat vain, mutta erona se, että arabin keskikroppa on kuumuuteen pakahtumaisillaan, ja niin hänen esi-isänsä ja kulttuurinsakin kai, koko elämän ajalta.
Sosiaalisissa suhteissa voi rankkoja juttuja tulla, jos on piittaamaton, mutta jos on herkän uskonnollisen ihmisen tapaan hienoviritteinen, kuin kesällä kun tuuli käy hiuksiin ja katselee maisemaa, tunnelmoi, niin hienotunteisesti hiukan myötää seurassa olevien ihmisten mukaan: "kyllähän, juu toki, voit sinä" yms ja niin kaikki sujuu keveästi, lihasponnistuksitta, raskoitta kokemuksitta. Se ei tarkoita että arabi näyttelisi puuta tai katselisi kuin puuta toista ihmistä, vaan hän on kuin kesäillalla leudon tuulenhenkäyksen käydessä ja ihmistent ullessa iltaa viettämään.
Kulttuuriero aiheuttaa sen, että arabi huolehtii eri asiat kuin suomalaien tai eurooppalainenkaan laajemmin, vaan meininki on kuin kaksi aivan eri aihepiiriä oli kohdannut ilman, että ne sopivat yhteen mitenkään, vaikkapa posliiniastia ja traktorinajotaito. Silloin rehellinen puhe voi vaikuttaa valehtelulta ja teot kuin ufojen kanssa mukamas olisi, kuin väärinymmärryskone.
Mutta näin olettaisi arabin voivan kestää kuumaa kauniin moraalisuuden avulla mutta olevan epäluotettava kuin helteestä höyrähtänyt, mitä kenties afrikkalaiset eivät ole olettaneet heistä ja niin ovat kulttuurillisesti kehittyneet vähemmän helteessä hyvinvoiviksi ja toimintakykyisiksi kuin mitä muuten arabimaiden vieressä olisivat voineet olla. Ehkä niin.

Voiko olla, että jos joku arabi vaikuttaa ihan mahdottoman huonosti käyttäytyvältä, niin pitäisi kokeilla, onko hän ehkä oikeasti jostakin toisesta maanosasta ja toimii paljon enemmän ok tuon toisen maanosan ihmisen tapaan kohdeltuna? Esim. pahat afrikkalaisina, liikaa työtä tekevät aasialaisina, pahantahtoiset latinoina ja ei-pahan oloiset näyttelijät usalaistyyppisinä?

Voiko olla, että monilla afrikkalaisilla Afrikassa kroppa on elottoman lötkö ja raskas siihen tapaan kuin kovin masentuneilla. Ehkei heidän elämänsä pyyhi kovin hyvin ja se selittää rikollisuutta, murhia ainakin. Ja muuallakin jossain samaa, esim. osissa Aasiaa. Ja että esim. joillakin latinoilla on tyyli kuin käyttäisivät jotakin huumetta tai lääkettä siksi, ettei pyyhi kyllin hyvin. Suomalaiset taas ovat tavanneet olla tervehenkisiä ja vapaita, saada itse valita elämässään, mitä tekevät ja miten ja kenen kanssa ovat milläkin tavalla, ovat tavanneet olla onnellisia ja elämänviisaita peruselämiseltään ja yhteiskunnan toiminnalta ja osin ilmasto tukenut meitä noissa taidoissa, ja historiamme kai myös. Monessa maassa onnellisuuden taidot ovat ruokaan ja seuran pitmiseen liittyviä, mistä tasosta suomalainen kai yleensä laittaa paremmaksi arjessaan, paitsi ruoka-aikoina.